Ajankohtaista vesiosuuskunnassa

Vesiosuuskunnan hallitus kokoontuu kesäkuun alussa pohtimaan tarvittavia järjestelyjä töiden aloittamiseen tämän vuoden aikana. Neuvotteluja kunnan sekä rakennusfirmojen kanssa ovat työn alla. Koska kokoontumiset yli 50 hlö-ryhmille ei voida järjestää sisätiloissa osuuskuntakokous pidetään näillä näkymillä syyskuussa.

Kokonaiskustannukset tarvitaan

  • Tarvitaanko Inkoon itäosaan todellakin jätevesiverkko ja uusi vesiosuuskunta?
  • Miksi ne, jotka ovat investoineet suuria summia omaan puhdistamoon pulittaisivat taas lisää yhteisen järjestelmän aikaansaamiseksi? Eihän kukaan vuoden 2004 jälkeen talonsa rakentanut edes ole saanut rakennuslupaa ratkaisematta jätevesien puhdistusjärjestelmää. 
  • Entä käyttökustannukset? Kuukaudessa ja vuodessa?

Tällaisia kysymyksiä Itä-Inkoossa juuri nyt satelee. Kunnan ympäristöpäällikkö Elina Röman on asiasta hyvin tietoinen, asuuhan hän alueella itsekin – vuoden 2004 jälkeen rakennetussa talossa.

  • Nämä kysymykset ovat aivan luonnollisia, hän sanoo, ja uskoo harvan ajattelevan sellaisia asioita kuin ympäristökuormitus ja kestävä kehitys. Ihmiset ajattelevat kokonaiskustannuksia.

Elina Röman ei osaa vastata suoraan, monenko alueella sijaitsevan kiinteistön vesihuolto- ja jätevesasiat ovat kunnossa, mutta viittaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kartoituksiin, jotka alkoivat Malm-Torbacka -alueella 2011 ja jatkuivat Degerbyn kirkonkylässä ja Kocksbyssä 2013, Kärrbyssä 2014 ja Stävössä 2017.

Degerbyn kirkonkylän alueella kantatie 51 varrella Fremböleen saakka oli seitsemän vuotta sitten 50 kiinteistöä, joista useimmat rakennettuja ennen vuotta 2000. Yli 40 prosenttia jätevesijärjestelmistä oli silloin akuutissa uudistamisen tarpeessa, ja asiaan toivottiin selviä ja nopeita päätöksiä ja informaatiota. Sama koski suurin piirtein Kocksbyn ja Kärrbyn alueita. 

Tosiasia on, että kiinteistökohtaistenkin puhdistamojen liete on kuljetettava pois, maanteitä pitkin. Haja-asutusalueen liete saattaa vaatia huomattavasti voimakkaampia puhdistustoimia kuin suoraan jätevedenpuhdistamoon liitetyistä talouksista tuleva jätevesi. Kunnan laskelmien mukaan lietteestä kuljetettiin 77,7 prosenttia Joddbölen puhdistamoon vuonna 2018. Vuosikustannukset kiinteistönomistajaa kohden ovat keskimäärin 140-240 euroa vuodessa kuljetuskustannukset mukaan lukien. Jos kiinteistöllä on suljettu säiliö, kustannukset ovat moninkertaiset riippuen siitä, kuinka usein säiliö on tyhjennettävä.   

  • On selvää, että ympäristön kannalta on parempi juoksuttaa jätevedet suoraan suureen puhdistamoon, jossa on parempi puhdistuskapasiteetti, sanoo Elina Röman. Hän myös muistuttaa siitä, että harvemmat maantiekuljetukset ja tehokkaampi puhdistus vastaavat parhaiten Inkoon strategiasuunnitelman edellyttämää hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja kestävän kehityksen tavoitetta.   

Tutkikaa Inkoon vesilaitoksen taksaa

Itä-Inkoon vesiosuuskunnan projektipäällikkö Jarl Boström ei halua tässä vaiheessa sanoa tarkasti, minkälaiset liittymän käyttökustannukset tulevat olemaan. Hän sanoo paljon riippuvan siitä, minkälaisen vesisopimuksen osuuskunta saa Siuntion kanssa, ja voidaanko Sandarna-vedenottamo avata, mutta antaa yksinkertaisen neuvon: Tutkikaa Inkoon tai Siuntion vesilaitosten talouskohtaisia taksoja! Niille main hinta asettuu.