Ajankohtaista vesiosuuskunnassa

Vesiosuuskunnan kokous 27.9. klo12

Itä-Inkoon vesiosuuskunnan vuosikokouksen ajankohta on siirretty ja pidetään sunnuntaina 27.9. klo 12 Igor-museon pihalla, Furuborgintie 6. Huom! Parkkipaikkoja kirkon parkkialueelta tai torilta. Jos käyt museon sisätiloissa, käytä hengityssuojaa. Inkoon kunnan pandemiaryhmän määräykset olemme ottaneet huomioon kokouspaikan valinnassa. Kokous on tarkoitettu osuuskunnan jäsenille – osuuskunnan hallitus tarkistaa paraikaa jäsenanomukset sekä jäsenilmoitukset. Mikäli jäseneksi ilmoittautunut ei vielä ole saanut laskun jäsenmaksusta lasku on kohta saapumassa.

Igormuseon ja museopihan wifi-osoite: IGOR / Igorigor

ELY-keskus on jo hyväksynyt avustushakemuksemme rakennussuunnitteluun, mutta muitakin asioita on ratkaistava ennen kuin rakennustyöt voidaan alittaa, toivon mukaan tämän vuoden sisällä. Tavoite on luoda koko Degerbyn alueelle toimiva vesi- ja jätevesijärjestelmä joka on Inkoon kunnan strategian ja kestävän kehityksen mukainen. Vedensaanti Degerbyn kirkonkylässä toimii jo, mutta toistaiseksi vain osa kiinteistöstä on kytketty viemäritankkiin, joka on säännöllisesti tyhjennettävä. Tämä ei riitä!

Inkoon politiikkojen on aika ottaa vastuu Degerbystä

  • Suurin osa työstä;  – jätevesiputken rakentaminen Degerbystä Siuntioon ja siitä eteenpäin Kirkkonummelle ja edelleen Espooseen on jo tehty! Pikkalanlahtea alittava putki on jo rakennettu, vedenottamo Sandarnissa on hankittu ja ottamon vesi riittää koko Degerbyn kulutukseen. Vesihuoltosuunnitelma laadittiin 2010, kunnan tulee nyt päivittää suunnitelma.

Håkan Fagerström asuu Skattbondaksessa Degeröntien varrella, ja on ihmeissään siitä ettei vesihuoltosuunnitelma ole edennyt nopeammin viime vuoden lähtöasetelmista.

Håkan Fagerströmin mielestä nyt olisi korkeinta aikaa saada viemäriasiat kuntoon myös Degerbyssä.
  • Jokainen on tietoinen siitä, ettei tontteja voi myydä Inkoossa vaikkakin sieltä löytyy hyvä tarjonta kunnallistekniikalla varustettuja tontteja, esimerkiksi Smedsin alueelta. Degerbyn kirkonkylässä odotetaan kaavan valmistumista, tätä kaavaa on jouduttu odottamaan vuosikausia ja tontit makaavat myymättöminä koska jätevesikysymys on ratkaisematta. Vanhasta vesiosuuskunnasta ei löydy kiinnostusta tämän asian hoitamiseksi.

Myös Degeröntien varrella kiinnostus Itä-Inkoon vesiosuuskuntaan on suuri ja Håkan Fagerström on vakuuttunut siitä että toimiva vesiosuuskunta myötävaikuttaa siihen että osa kesäasunnoista halutaan muuttaa vakituisiksi asunnoiksi. Tämä koske myös Degerbytä, joka sijaitsee sopivan ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta.

  • Nyt Inkoon politiikkojen tulisi ottaa vastuu, hän sanoo, ja toivoo että oikeat tahot yksinkertaisilla toimenpiteillä helpottavat muuttoa kuntaan. Kuntaan, joka ansaitsee kaiken saatavilla olevan väestökasvun.

Kokonaiskustannukset tarvitaan

  • Tarvitaanko Inkoon itäosaan todellakin jätevesiverkko ja uusi vesiosuuskunta?
  • Miksi ne, jotka ovat investoineet suuria summia omaan puhdistamoon pulittaisivat taas lisää yhteisen järjestelmän aikaansaamiseksi? Eihän kukaan vuoden 2004 jälkeen talonsa rakentanut edes ole saanut rakennuslupaa ratkaisematta jätevesien puhdistusjärjestelmää. 
  • Entä käyttökustannukset? Kuukaudessa ja vuodessa?

Tällaisia kysymyksiä Itä-Inkoossa juuri nyt satelee. Kunnan ympäristöpäällikkö Elina Röman on asiasta hyvin tietoinen, asuuhan hän alueella itsekin – vuoden 2004 jälkeen rakennetussa talossa.

  • Nämä kysymykset ovat aivan luonnollisia, hän sanoo, ja uskoo harvan ajattelevan sellaisia asioita kuin ympäristökuormitus ja kestävä kehitys. Ihmiset ajattelevat kokonaiskustannuksia.

Elina Röman ei osaa vastata suoraan, monenko alueella sijaitsevan kiinteistön vesihuolto- ja jätevesasiat ovat kunnossa, mutta viittaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kartoituksiin, jotka alkoivat Malm-Torbacka -alueella 2011 ja jatkuivat Degerbyn kirkonkylässä ja Kocksbyssä 2013, Kärrbyssä 2014 ja Stävössä 2017.

Degerbyn kirkonkylän alueella kantatie 51 varrella Fremböleen saakka oli seitsemän vuotta sitten 50 kiinteistöä, joista useimmat rakennettuja ennen vuotta 2000. Yli 40 prosenttia jätevesijärjestelmistä oli silloin akuutissa uudistamisen tarpeessa, ja asiaan toivottiin selviä ja nopeita päätöksiä ja informaatiota. Sama koski suurin piirtein Kocksbyn ja Kärrbyn alueita. 

Tosiasia on, että kiinteistökohtaistenkin puhdistamojen liete on kuljetettava pois, maanteitä pitkin. Haja-asutusalueen liete saattaa vaatia huomattavasti voimakkaampia puhdistustoimia kuin suoraan jätevedenpuhdistamoon liitetyistä talouksista tuleva jätevesi. Kunnan laskelmien mukaan lietteestä kuljetettiin 77,7 prosenttia Joddbölen puhdistamoon vuonna 2018. Vuosikustannukset kiinteistönomistajaa kohden ovat keskimäärin 140-240 euroa vuodessa kuljetuskustannukset mukaan lukien. Jos kiinteistöllä on suljettu säiliö, kustannukset ovat moninkertaiset riippuen siitä, kuinka usein säiliö on tyhjennettävä.   

  • On selvää, että ympäristön kannalta on parempi juoksuttaa jätevedet suoraan suureen puhdistamoon, jossa on parempi puhdistuskapasiteetti, sanoo Elina Röman. Hän myös muistuttaa siitä, että harvemmat maantiekuljetukset ja tehokkaampi puhdistus vastaavat parhaiten Inkoon strategiasuunnitelman edellyttämää hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja kestävän kehityksen tavoitetta.   

Tutkikaa Inkoon vesilaitoksen taksaa

Itä-Inkoon vesiosuuskunnan projektipäällikkö Jarl Boström ei halua tässä vaiheessa sanoa tarkasti, minkälaiset liittymän käyttökustannukset tulevat olemaan. Hän sanoo paljon riippuvan siitä, minkälaisen vesisopimuksen osuuskunta saa Siuntion kanssa, ja voidaanko Sandarna-vedenottamo avata, mutta antaa yksinkertaisen neuvon: Tutkikaa Inkoon tai Siuntion vesilaitosten talouskohtaisia taksoja! Niille main hinta asettuu.