Ajankohtaista vesiosuuskunnassa

Eteenpäin hyvässä yhteistyössä

  • Itä-Inkoon vesiosuuskunnalle on eduksi, että suunnittelu suoritetaan yhteistyössä, sanoo osuuskunnan projektikoordinaattori Jarl Boström. Hän toivoo tämän voivan johtaa siihen, että Stävön Kopparnäsintien, Kärrbyntien ja Torbackantien kiinteistöt voidaan liittää järjestelmään vuoden 2022 kuluessa. 

Degerbyn vesiosuuskunnan Kimmo Lassander, vas., ja Itä-Inkoon vesiosuuskunnan projektikoordinaattori Jarl Boström ovat tyytyväisiä siitä että kunta rahoittaa siirtolinjan  Störsvikistä Degerbyhyn. Vesiosuuskuntien yhteistyö tulevaisuudessa selvitellään nyt.

Nyt on vielä ratkaistava muutamia asioita. Itä-Inkoon vesiosuuskunnan projektipäällikkö Jarl Boström mainitsee erityisesti yhteistyön Degerbyn vanhan vesiosuuskunnan kanssa. Moni kiinteistönomistaja on huolissaan Itä-Inkoon vesiosuuskuntaan liittymisestä mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista. Osa kiinteistöistä on jo ratkaissut jätevedenpuhdistuksen omalla puhdistamolla, osa ei.    

  • ELY-keskus on jo ilmoittanut kunnalle, että koska Degerbyn keskustalla on asemakaava, on vahvistettava sekä talous- että jätevesien toiminta-alue, huomauttaa Jarl Boström. Hän katsoo, että kunnan tulisi nyt pikaisesti ryhtyä toimimaan aktiivisena koordinaattorina vanhan ja uuden vesiosuuskunnan välillä.

Inkoon kunnan tekninen johtaja Aija Aunio on samaa mieltä siitä, että kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen:

  • Hyväksyttyä toiminta-aluetta voidaan tarvittaessa muuttaa sellaisen toimijan hakemuksesta, joka soveltuu hoitamaan vesihuoltopalvelut, hän toteaa. Hän lisää lain kyllä sallivan useamman vesiosuuskunnan toiminnan samalla alueella, mutta että se tuskin on taloudellisesti perusteltua.

Kunnan vesihuoltosuunnitelma lähtee nyt lausuntokierrokselle mm. kaikille Inkoon vesiosuuskunnille. Tämä siis koskee myös Tähtelän vesiosuuskuntaa joka suunnitelman mukaan liitettäisiin Inkoon kirkonkylän vesihuoltolaitokseen.

Veden hinta on Itä-Inkoon vesiosuuskunnalle kiireellinen kysymys . Siuntion kunta on ilmaissut halunsa toimittaa vesiosuuskunnalle vettä.

  • Tarvitsemme informaatiota veden hinnasta voidaksemme tiedottaa osakkaillemme, mitä on odotettavissa, sanoo Boström.
  • Kunta on neuvotellut hyvässä hengessä Siuntion kunnan kanssa tarvittavista sopimuksista syksyllä 2020, sanoo Aunio. Hän toivoo sopimusten valmistuvan lähikuukausien aikana.

Vanhalla vesiosuuskunnalla on kaksi omaa kaivoa, joista saa vettä edullisesti. Uuden vesiosuuskunnan hallitus on hyvin tietoinen tästä, ja kiinteistönomistajille on siksi alusta lähtien päätetty antaa mahdollisuus valita joko vesi- tai viemäriliittymä, jolloin hinta määräytyy valinnan mukaan.  

Hintakysymys on erityisen ajankohtainen kummankin osuuskunnan myös sellaisille kiinteistöille, jotka ovat jo hankkineet jätevedenpuhdistusjärjestelmän.  

  • Kiinteistöt ovat erilaisia ja lautakunnan on vaikea antaa selviä linjauksia ennalta. Hakemukset saada poiketa puhdistusvaatimuksista on käsiteltävä tapauskohtaisesti, sanoo Aunio. Hän uskoo tietyistä pääperiaatteista varmasti voitavan keskustella, kun toiminta-alue on muodostettu ja vapautushakemuksia alkaa tulla käsiteltäväksi.
  • Yhteistyö vanhan osuuskunnan kanssa on neuvottelukysymys, sanoo Jarl Boström ja korostaa, että 10 000 euron investointikustannus saattaa pelottaa monia kiinteistönomistajia.  Tästä syystä parhaillaan selvitetäänkin osamaksujärjestelmää.  

Inkoon kunnanvaltuusto päätti jo viime keväänä yksimielisesti varata Itä-Inkoon vesiosuuskunnalle 300 000 euron avustusmäärärahan vuosille 2021 ja 2022, yhteensä 600 000 euroa! Kunta liittyi myös vesiosuuskunnan osakkaaksi. 

Kokonaiskustannukset tarvitaan

  • Tarvitaanko Inkoon itäosaan todellakin jätevesiverkko ja uusi vesiosuuskunta?
  • Miksi ne, jotka ovat investoineet suuria summia omaan puhdistamoon pulittaisivat taas lisää yhteisen järjestelmän aikaansaamiseksi? Eihän kukaan vuoden 2004 jälkeen talonsa rakentanut edes ole saanut rakennuslupaa ratkaisematta jätevesien puhdistusjärjestelmää. 
  • Entä käyttökustannukset? Kuukaudessa ja vuodessa?

Tällaisia kysymyksiä Itä-Inkoossa juuri nyt satelee. Kunnan ympäristöpäällikkö Elina Röman on asiasta hyvin tietoinen, asuuhan hän alueella itsekin – vuoden 2004 jälkeen rakennetussa talossa.

  • Nämä kysymykset ovat aivan luonnollisia, hän sanoo, ja uskoo harvan ajattelevan sellaisia asioita kuin ympäristökuormitus ja kestävä kehitys. Ihmiset ajattelevat kokonaiskustannuksia.

Elina Röman ei osaa vastata suoraan, monenko alueella sijaitsevan kiinteistön vesihuolto- ja jätevesasiat ovat kunnossa, mutta viittaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kartoituksiin, jotka alkoivat Malm-Torbacka -alueella 2011 ja jatkuivat Degerbyn kirkonkylässä ja Kocksbyssä 2013, Kärrbyssä 2014 ja Stävössä 2017.

Degerbyn kirkonkylän alueella kantatie 51 varrella Fremböleen saakka oli seitsemän vuotta sitten 50 kiinteistöä, joista useimmat rakennettuja ennen vuotta 2000. Yli 40 prosenttia jätevesijärjestelmistä oli silloin akuutissa uudistamisen tarpeessa, ja asiaan toivottiin selviä ja nopeita päätöksiä ja informaatiota. Sama koski suurin piirtein Kocksbyn ja Kärrbyn alueita. 

Tosiasia on, että kiinteistökohtaistenkin puhdistamojen liete on kuljetettava pois, maanteitä pitkin. Haja-asutusalueen liete saattaa vaatia huomattavasti voimakkaampia puhdistustoimia kuin suoraan jätevedenpuhdistamoon liitetyistä talouksista tuleva jätevesi. Kunnan laskelmien mukaan lietteestä kuljetettiin 77,7 prosenttia Joddbölen puhdistamoon vuonna 2018. Vuosikustannukset kiinteistönomistajaa kohden ovat keskimäärin 140-240 euroa vuodessa kuljetuskustannukset mukaan lukien. Jos kiinteistöllä on suljettu säiliö, kustannukset ovat moninkertaiset riippuen siitä, kuinka usein säiliö on tyhjennettävä.   

  • On selvää, että ympäristön kannalta on parempi juoksuttaa jätevedet suoraan suureen puhdistamoon, jossa on parempi puhdistuskapasiteetti, sanoo Elina Röman. Hän myös muistuttaa siitä, että harvemmat maantiekuljetukset ja tehokkaampi puhdistus vastaavat parhaiten Inkoon strategiasuunnitelman edellyttämää hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja kestävän kehityksen tavoitetta.