Itä-Inkoon vesiosuuskunnan viemäröinti on suunniteltu toteutettavaksi koko osuuskunnan alueella paineviemäröinnillä, joka toimii samaan tapaan kuin vesijohto, suljettuna järjestelmänä. Jätevedet johdetaan Inkoon kunnan viemäriin, jota myöten vedet johdetaan Siuntion ja Kirkkonummen kautta Espooseen jätevedenpuhdistamolle. Paineviemäriputki saadaan asennettua edullisesti samaan kaivantoon vesijohdon kanssa. Kiinteistökohtainen paineviemäröinti on haja-asutusalueella yleisesti ja pitkään käytetty tekniikka. Paineviemäritekniikka on kehitetty jo 60-luvulla ja Suomessa sillä on toteutettu jätevesijärjestelmiä 70-luvulta asti. Paineviemäröinnin suurin etu on se, että siinä linjat voidaan paineen ansiosta rakentaa maanpintoja mukaillen. Esteet, kuten kivet, kalliot ja pihamaat voidaan kiertää. Linjaa voidaan tarvittaessa nostaa ylöspäin ja jopa rakentaa maanpäälle LPS-pakkaslaatikkoon. Linjat suunnitellaan siten, että linjavedoista tulisi mahdollisimman lyhyet, mutta kuitenkin siten, että hankalat maastonkohdat kierretään. Edullisinta on rakentaa vesihuoltolinja pellon reunaan siten, että salaojien korjauksia tulee mahdollisimman vähän. Myös tienvarsia kannattaa hyödyntää. Kalleinta on rakentaa kallioiseen maastoon, mutta sekin onnistuu LPS-pakkaslaatikon avulla. LPS-pakkaslaatikossa putket ja saattolämmityskaapeli asennetaan Finnfoam-kouruun. Kouru täytetään hiekalla ja siihen asennetaan kansi. Maanomistajien toiveita kuunnellaan putkilinjauksia suunniteltaessa ja samalla hyödynnetään heidän tietämystään maaperäolosuhteista. Kiinteistökohtaisessa paineviemärijärjestelmässä jokaisella kiinteistölle asennetaan oma jätevesipumppaamo. Sähkö pumppaamoon otetaan kiinteistöltä. Pumppaamon sähkönkulutus on 4 henkisellä perheellä n. 10-20 euroa vuodessa. Pumppaamoita on erityyppisiä erilaisiin kohteisiin. Kallioisiin kohteisiin soveltuu matala malli, jossa on tuplaulkokuori, eriste sekä sähkölämmityskaapeli valmiina. (saattolämmityksen kustannukset) Kiinteistön pihalle asennettavassa pumppaamossa on takaiskuventtiili sekä käynnistystä ja pysäytystä ohjaavat paineanturit. Kiinteistöpumppaamo jauhaa jäteveden kiinteät osat 5 mm partikkeleiksi, joten verkostoon lähtevä jätevesi näyttää kuravedeltä. Kiinteistöpumppaamolta lähtevä tonttijohto on halkaisijaltaan vain 40 mm, minkä ansiosta jäteveden viipymä tonttijohdossa tai ylipäätään verkostossa pysyy kohtuullisena. Paineviemärijärjestelmän putkikoko kasvaa kohti purkupistettä mentäessä sen mukaan, miten paljon kiinteistöjä on mukana. Kiinteistökohtainen paineviemäröinti on haja-asutusalueella yleisesti ja pitkään käytetty tekniikka. Paineviemäritekniikka on kehitetty jo 60-luvulla ja Suomessa sillä on toteutettu jätevesijärjestelmiä 70-luvulta asti. Paineviemäröinnin suurin etu on se, että siinä linjat voidaan paineen ansiosta rakentaa maanpintoja mukaillen. Esteet, kuten kivet, kalliot ja pihamaat voidaan kiertää. Linjaa voidaan tarvittaessa nostaa ylöspäin ja jopa rakentaa maanpäälle LPS-pakkaslaatikkoon. Linjat suunnitellaan siten, että linjavedoista tulisi mahdollisimman lyhyet, mutta kuitenkin siten, että hankalat maastonkohdat kierretään. Edullisinta on rakentaa vesihuoltolinja pellon reunaan siten, että salaojien korjauksia tulee mahdollisimman vähän. Myös tienvarsia kannattaa hyödyntää. Kalleinta on rakentaa kallioiseen maastoon, mutta sekin onnistuu LPS-pakkaslaatikon avulla. LPS-pakkaslaatikossa putket ja saattolämmityskaapeli asennetaan Finnfoam-kouruun. Kouru täytetään hiekalla ja siihen asennetaan kansi. Maanomistajien toiveita kuunnellaan putkilinjauksia suunniteltaessa ja samalla hyödynnetään heidän tietämystään maaperäolosuhteista. Kiinteistökohtaisessa paineviemärijärjestelmässä jokaisella kiinteistölle asennetaan oma jätevesipumppaamo. Sähkö pumppaamoon otetaan kiinteistöltä. Pumppaamon sähkönkulutus on 4 henkisellä perheellä n. 10-20 euroa vuodessa. Pumppaamoita on erityyppisiä erilaisiin kohteisiin. Kallioisiin kohteisiin soveltuu matala malli, jossa on tuplaulkokuori, eriste sekä sähkölämmityskaapeli valmiina. (saattolämmityksen kustannukset) Kiinteistön pihalle asennettavassa pumppaamossa on takaiskuventtiili sekä käynnistystä ja pysäytystä ohjaavat paineanturit. Kiinteistöpumppaamo jauhaa jäteveden kiinteät osat 5 mm partikkeleiksi, joten verkostoon lähtevä jätevesi näyttää kuravedeltä. Kiinteistöpumppaamolta lähtevä tonttijohto on halkaisijaltaan vain 40 mm, minkä ansiosta jäteveden viipymä tonttijohdossa tai ylipäätään verkostossa pysyy kohtuullisena. Paineviemärijärjestelmän putkikoko kasvaa kohti purkupistettä mentäessä sen mukaan, miten paljon kiinteistöjä on mukana. Kiinteistökohtainen paineviemäröinti on haja-asutusalueella yleisesti ja pitkään käytetty tekniikka. Paineviemäritekniikka on kehitetty jo 60-luvulla ja Suomessa sillä on toteutettu jätevesijärjestelmiä 70-luvulta asti. Paineviemäröinnin suurin etu on se, että siinä linjat voidaan paineen ansiosta rakentaa maanpintoja mukaillen. Esteet, kuten kivet, kalliot ja pihamaat voidaan kiertää. Linjaa voidaan tarvittaessa nostaa ylöspäin ja jopa rakentaa maanpäälle LPS-pakkaslaatikkoon. Linjat suunnitellaan siten, että linjavedoista tulisi mahdollisimman lyhyet, mutta kuitenkin siten, että hankalat maastonkohdat kierretään. Edullisinta on rakentaa vesihuoltolinja pellon reunaan siten, että salaojien korjauksia tulee mahdollisimman vähän. Myös tienvarsia kannattaa hyödyntää. Kalleinta on rakentaa kallioiseen maastoon, mutta sekin onnistuu LPS-pakkaslaatikon avulla. LPS-pakkaslaatikossa putket ja saattolämmityskaapeli asennetaan Finnfoam-kouruun. Kouru täytetään hiekalla ja siihen asennetaan kansi. Maanomistajien toiveita kuunnellaan putkilinjauksia suunniteltaessa ja samalla hyödynnetään heidän tietämystään maaperäolosuhteista. Kiinteistökohtaisessa paineviemärijärjestelmässä jokaisella kiinteistölle asennetaan oma jätevesipumppaamo. Sähkö pumppaamoon otetaan kiinteistöltä. Pumppaamon sähkönkulutus on 4 henkisellä perheellä n. 10-20 euroa vuodessa. Pumppaamoita on erityyppisiä erilaisiin kohteisiin. Kallioisiin kohteisiin soveltuu matala malli, jossa on tuplaulkokuori, eriste sekä sähkölämmityskaapeli valmiina. (saattolämmityksen kustannukset) Kiinteistön pihalle asennettavassa pumppaamossa on takaiskuventtiili sekä käynnistystä ja pysäytystä ohjaavat paineanturit. Kiinteistöpumppaamo jauhaa jäteveden kiinteät osat 5 mm partikkeleiksi, joten verkostoon lähtevä jätevesi näyttää kuravedeltä. Kiinteistöpumppaamolta lähtevä tonttijohto on halkaisijaltaan vain 40 mm, minkä ansiosta jäteveden viipymä tonttijohdossa tai ylipäätään verkostossa pysyy kohtuullisena. Paineviemärijärjestelmän putkikoko kasvaa kohti purkupistettä mentäessä sen mukaan, miten paljon kiinteistöjä on mukana. Kiinteistökohtainen paineviemäröinti on haja-asutusalueella yleisesti ja pitkään käytetty tekniikka. Paineviemäritekniikka on kehitetty jo 60-luvulla ja Suomessa sillä on toteutettu jätevesijärjestelmiä 70-luvulta asti. Paineviemäröinnin suurin etu on se, että siinä linjat voidaan paineen ansiosta rakentaa maanpintoja mukaillen. Esteet, kuten kivet, kalliot ja pihamaat voidaan kiertää. Linjaa voidaan tarvittaessa nostaa ylöspäin ja jopa rakentaa maanpäälle LPS-pakkaslaatikkoon. Linjat suunnitellaan siten, että linjavedoista tulisi mahdollisimman lyhyet, mutta kuitenkin siten, että hankalat maastonkohdat kierretään. Edullisinta on rakentaa vesihuoltolinja pellon reunaan siten, että salaojien korjauksia tulee mahdollisimman vähän. Myös tienvarsia kannattaa hyödyntää. Kalleinta on rakentaa kallioiseen maastoon, mutta sekin onnistuu LPS-pakkaslaatikon avulla. LPS-pakkaslaatikossa putket ja saattolämmityskaapeli asennetaan Finnfoam-kouruun. Kouru täytetään hiekalla ja siihen asennetaan kansi. Maanomistajien toiveita kuunnellaan putkilinjauksia suunniteltaessa ja samalla hyödynnetään heidän tietämystään maaperäolosuhteista. Kiinteistökohtaisessa paineviemärijärjestelmässä jokaisella kiinteistölle asennetaan oma jätevesipumppaamo. Sähkö pumppaamoon otetaan kiinteistöltä. Pumppaamon sähkönkulutus on 4 henkisellä perheellä n. 10-20 euroa vuodessa. Pumppaamoita on erityyppisiä erilaisiin kohteisiin. Kallioisiin kohteisiin soveltuu matala malli, jossa on tuplaulkokuori, eriste sekä sähkölämmityskaapeli valmiina. (saattolämmityksen kustannukset) Kiinteistön pihalle asennettavassa pumppaamossa on takaiskuventtiili sekä käynnistystä ja pysäytystä ohjaavat paineanturit. Kiinteistöpumppaamo jauhaa jäteveden kiinteät osat 5 mm partikkeleiksi, joten verkostoon lähtevä jätevesi näyttää kuravedeltä. Kiinteistöpumppaamolta lähtevä tonttijohto on halkaisijaltaan vain 40 mm, minkä ansiosta jäteveden viipymä tonttijohdossa tai ylipäätään verkostossa pysyy kohtuullisena. Paineviemärijärjestelmän putkikoko kasvaa kohti purkupistettä mentäessä sen mukaan, miten paljon kiinteistöjä on mukana.

Kiinteistökohtainen paineviemäröinti on haja-asutusalueella yleisesti ja pitkään käytetty tekniikka. Paineviemäritekniikka on kehitetty jo 60-luvulla ja Suomessa sillä on toteutettu jätevesijärjestelmiä 70-luvulta asti. Paineviemäröinnin suurin etu on se, että siinä linjat voidaan paineen ansiosta rakentaa maanpintoja mukaillen. Esteet, kuten kivet, kalliot ja pihamaat voidaan kiertää. Linjaa voidaan tarvittaessa nostaa ylöspäin ja jopa rakentaa maanpäälle LPS-pakkaslaatikkoon. Linjat suunnitellaan siten, että linjavedoista tulisi mahdollisimman lyhyet, mutta kuitenkin siten, että hankalat maastonkohdat kierretään. Edullisinta on rakentaa vesihuoltolinja pellon reunaan siten, että salaojien korjauksia tulee mahdollisimman vähän. Myös tienvarsia kannattaa hyödyntää. Kalleinta on rakentaa kallioiseen maastoon, mutta sekin onnistuu LPS-pakkaslaatikon avulla. LPS-pakkaslaatikossa putket ja saattolämmityskaapeli asennetaan Finnfoam-kouruun. Kouru täytetään hiekalla ja siihen asennetaan kansi. Maanomistajien toiveita kuunnellaan putkilinjauksia suunniteltaessa ja samalla hyödynnetään heidän tietämystään maaperäolosuhteista.

Kiinteistökohtaisessa paineviemärijärjestelmässä jokaisella kiinteistölle asennetaan oma jätevesipumppaamo. Sähkö pumppaamoon otetaan kiinteistöltä. Pumppaamon sähkönkulutus on 4 henkisellä perheellä n. 10-20 euroa vuodessa. Pumppaamoita on erityyppisiä erilaisiin kohteisiin. Kallioisiin kohteisiin soveltuu matala malli, jossa on tuplaulkokuori, eriste sekä sähkölämmityskaapeli valmiina. (saattolämmityksen kustannukset)

Kiinteistön pihalle asennettavassa pumppaamossa on takaiskuventtiili sekä käynnistystä ja pysäytystä ohjaavat paineanturit. Kiinteistöpumppaamo jauhaa jäteveden kiinteät osat 5 mm partikkeleiksi, joten verkostoon lähtevä jätevesi näyttää kuravedeltä. Kiinteistöpumppaamolta lähtevä tonttijohto on halkaisijaltaan vain 40 mm, minkä ansiosta jäteveden viipymä tonttijohdossa tai ylipäätään verkostossa pysyy kohtuullisena. Paineviemärijärjestelmän putkikoko kasvaa kohti purkupistettä mentäessä sen mukaan, miten paljon kiinteistöjä on mukana.