fi

SÄÄNNÖT, TOIMINTAKERTOMUS JA YLEISET TOIMITUSEHDOT

SÄÄNNÖT


Itä-Inkoon vesiosuuskunnan säännöt

1 § Toiminimi ja kotipaikka

Osuuskunnan toiminimi on Östra Ingå vattenandelslag ja kotipaikka on Inkoo.

2 § Toimiala

Osuuskunnan toimialana on rakentaa, ylläpitää ja hoitaa viemärilaitosta ja tarjota vesi- ja jätevesihuoltopalveluja pääasiassa jäsenille. Osuuskunta voi tarjota vesi- ja jätevesihuoltopalveluja myös muille asiakkaille. Osuuskunta voi tarjota myös muita palveluita.

3 § Jäseneksi ottaminen

Osuuskunnan jäseneksi pyrkivän on tehtävä siitä kirjallinen hakemus hallitukselle, joka päättää jäseneksi ottamisesta. Jäsenyys alkaa, kun hakemus on hyväksytty. Jos hallitus ei hyväksy hakijaa jäseneksi, hallitus voi alistaa asian osuuskunnan kokouksen ratkaistavaksi.

4 § Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää palveluja ja liittyä osuuskunnan verkkoon

Muutkin kuin jäsenet saavat hallituksen hyväksymän sopimuksen tehtyään liittyä osuuskunnan viemäriverkostoon ja käyttää osuuskunnan palveluja.

5 § Sopiminen liittymisestä ja palvelujen käytöstä

Liittymisestä osuuskunnan vesi- ja viemäriverkkoon ja osuuskunnan tarjoamien palvelujen käytöstä tehdään kirjallinen sopimus. Liittymiseen ja palvelujen käyttöön sovelletaan näiden sääntöjen lisäksi edellä mainittua sopimusta, osuuskunnan vesihuoltolaitoksen yleisiä toimitusehtoja ja taksaa tai hinnastoa.

6 § Osuus ja osuusmaksu

Jäsenellä on oltava yksi osuuskunnan osuus. Osuuden nimellisarvo (osuusmaksu) on kolmesataa (300,-) euroa. Osuusmaksu on maksettava yhdessä erässä osuuskunnan osoittamalle pankkitilille 30 päivän kuluessa jäseneksi hyväksymisestä lukien.

7 § Liittymismaksu

Osuusmaksun lisäksi kukin jäsen maksaa jokaista erillistä vesi- ja viemäriliitäntäänsä kohti liittymismaksun.

Osuuskunnan kokous päättää liittymismaksun määrästä, määräämisperusteista, maksuajasta ja -tavasta ja muista ehdoista tai se voi valtuuttaa hallituksen päättämään niistä. Tällainen valtuutus voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Osuuskunnan hallituksella on valta päättää, että määrätyn laisista johtoliittymistä ei peritä liittymismaksua.

Jäsen voi siirtää liittymismaksulla saamansa edut kiinteistön luovutuksen yhteydessä sen uudelle omistajalle tai haltijalle.

Asuinkiinteistön liittymismaksu palautetaan jäsenen vaatimuksesta, kun osuuskunnan palvelujen käyttö lakkaa kiinteistöllä pysyvästi rakennusten poistuessa käytöstä ja liittymissopimus irtisanotaan.

8 § Ylimääräinen maksu

Osuuskunnan kokous voi yksinkertaisella enemmistöllä päättää ylimääräisen maksun perimisestä jäseniltä toiminnan aikana kiinteistön ostamista, rakennusten uusimista ja korjaamista tai uusien laitteiden hankkimista ja rahoittamista varten. Maksu voidaan periä ehdolla, että sitä ei palauteta, tai se voidaan ottaa lainana.

Ylimääräistä maksua peritään tai otetaan lainana jäseniltä samojen perusteiden mukaan kuin liittymismaksua tai sen mukaan kuin kukin jäsen käyttää hyväkseen osuuskunnan palveluita tai samanaikaisesti näillä molemmilla perusteilla.

Ylimääräistä maksua voidaan kunkin tilikauden aikana määrätä jäsenten suoritettavaksi yhtenä tai useampana eränä yhteensä enintään jäsenten liittymismaksujen nimellismäärä.

Jos ylimääräistä maksua otetaan lainana, lainaerät palautetaan jäsenille aikaisintaan viiden vuoden ja viimeistään kymmenen vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä lukien, jolloin kukin lainaerä on jäseniltä peritty. Jos jäsenyys lakkaa sitä ennen, saa jäsen lainan takaisin samalla kertaa kuin osuusmaksunsa. Laina saadaan palauttaa samoin yleisin edellytyksin kuin osuusmaksu.

9 § Jäsenten henkilökohtainen vastuu

Jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan sitoumuksista tai muista veloista.

10 § Vesi- ja viemäriverkon rakentaminen, kunnossapito ja uusiminen

Osuuskunta huolehtii vesi- ja viemärijohtojen rakentamisesta ja kunnossapidosta hallituksen määräämään liittämiskohtaan saakka.

11 § Jäsenen velvollisuudet

Jäsen on velvollinen:

1) tekemään hallituksen hyväksymän sopimuksen liittymisestä ja osuuskunnan palvelujen käyttämisestä

2) noudattamaan osuuskunnan hallituksen hyväksymiä kulloinkin voimassa olevia vesi- ja jätevesihuollon yleisiä toimitusehtoja ja taksaa tai hinnastoa

3) luovuttamaan osuuskunnan käyttöön korvauksetta maata jäsenten kiinteistölle johtavien osuuskunnan vesi- ja viemärijohtojen rakentamista, korjaamista ja uusimista varten

4) kohtuullista korvausta vastaan myöntämään osuuskunnalle oikeuden rakentaa, korjata ja uusia maallaan myös muita kuin 3) kohdassa mainittuja vesi- ja viemärijohtoja

5) sallimaan, että hallitus tai sen valtuuttama henkilö tarkastaa vesi- ja viemäriverkon rakenteet.

12 § Jäsenten yksimielinen päätös

Osuuskunnan jäsenet voivat yksimielisenä päättää osuuskunnan kokoukselle kuuluvasta asiasta ilman kokousta. Päätöksenteko edellyttää kaikkien osuuskunnan jäsenten osallistumista ja yksimielisyyttä.

Päätös on tehtävä kirjallisesti ja se on päivättävä ja vähintään kahden jäsenen allekirjoitettava.

Päätöksessä on mainittava päätökseen osallistuneiden jäsenten nimet. Kirjalliseen päätökseen sovelletaan muuten, mitä osuuskunnan kokouksen pöytäkirjasta säädetään. Päätökseen ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää tai liittää ääniluetteloa.

13 § Osuuskunnan kokoukset

Osuuskunnan varsinainen kokous pidetään kerran vuodessa hallituksen määräämänä päivänä ennen kesäkuun loppua.

Ylimääräinen osuuskunnan kokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai se on muutoin lain mukaan pidettävä. Hallituksen on kutsuttava ylimääräinen osuuskunnan kokous koolle, jos vähintään 10 % osuuskunnan jäsenistä pyytää kokousta kutsuttavaksi koolle.

Kokoukset pidetään osuuskunnan kotipaikassa Inkoossa.

Kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Osuuskunnan kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota kannattaneilla jäsenillä on enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Vaalissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee voimaan se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksessa pidetään pöytäkirjaa. Ääniluettelo on otettava pöytäkirjaan tai liitettävä siihen. Pöytäkirjaan on merkittävä kokouksessa tehdyt päätökset ja äänestyksen tulos. Jos päätös on äänestyksen tulos, on pöytäkirjaan merkittävä, miten äänet ovat jakautuneet.

Pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan ja vähintään kahden kokouksessa sitä varten valitun pöytäkirjantarkastajan tarkastettava ja allekirjoitettava.

14 § Osuuskunnan varsinainen kokous

Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä vähintään kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja äänten laskijaa

2) todetaan, onko kokouskutsu toimitettu sääntöjen määräämällä tavalla ja onko kokous muutoin laillinen

3) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus tai toiminnantarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta

4) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta ja toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä tai tappio antaa aihetta

5) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle edelliseltä tilikaudelta

6) päätetään ylijäämän käyttämisestä

7) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten palkkiot

8) valitaan tarvittavat jäsenet hallitukseen

9) valitaan tarvittaessa tilintarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja tai toiminnantarkastaja ja hänelle toiminnantarkastajan sijainen

10) määrätään, miten kutsu osuuskunnan kokoukseen toimitetaan

11) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

15 § Kokouskutsu

Hallitus kutsuu osuuskunnan kokouksen koolle. Kutsu osuuskunnan kokoukseen on toimitettava jäsenille aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Mikäli kolmasosa osuuskunnan jäsenistä pyytää kirjallisesti osuuskunnan kokousta kutsuttavaksi koolle, on hallitus velvollinen sen viipymättä kutsumaan koolle.

Jos kokouksessa käsitellään osuuskuntalain 5 luvun 21 §:ssä mainittua asiaa, kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään kuukautta ennen kokousta.

Kokouskutsu toimitetaan ilmoituksella, joka julkaistaan ainakin yhdessä osuuskunnan kokouksenmääräämässä sanomalehdessä, tai postitse, kirjallisesti lähettiä käyttäen tai sähköpostiviestinä jokaiselle jäsenelle, jonka osoite on osuuskunnan tiedossa.

Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista tai osuuskuntalain 5 luvun 21 §:ssä tarkoitettua asiaa taikka uusien osuuksien tai osakkeiden antamista tai omien osuuksien tai osakkeiden hankkimista tai lunastamista, kutsussa on mainittava päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö sekä se, annetaanko, hankitaanko tai lunastetaanko osuuksia tai osakkeita suunnatusti.

16 § Hallitus

Osuuskunnan hallitukseen kuuluu enintään seitsemän jäsentä, jotka valitaan toimiinsa kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Hallitukseen voidaan valita vuodeksi kerrallaan enintään niin monta varajäsentä kuin hallituksessa on jäseniä. Varajäsenet voidaan valita asianomaisten hallituksen jäsenten henkilökohtaisiksi varajäseniksi.

Hallitukseen voidaan valita osuuskunnan jäsen tai vaihtoehtoisesti hänen aviopuoliso, avopuoliso tai perheenjäsen ja osuuskunnan jäsenenä olevan yhteisön edustaja. Toimitusjohtaja voidaan valita hallitukseen riippumatta siitä, onko hän osuuskunnan jäsen.

Sellainen jäsen tai sellaisen jäsenyhteisön edustaja, joka ei säännöllisesti käytä hyväkseen osuuskunnan palveluksia, ei saa kuulua hallitukseen.

Hallituksen jäsenistä on erovuorossa vuosittain kolmannes, aluksi arvan mukaan ja sitten vuorottain.

Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

17 § Hallituksen kokoukset

Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenten koko lukumäärästä.

Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, ellei kaikille hallituksen jäsenille ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn. Jos hallituksen jäsen on estynyt, hänen tilalleen tulevalle varajäsenelle on varattava tilaisuus osallistua asian käsittelyyn.

Hallituksen kokouksessa tulee päätökseksi se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai jos äänet menevät tasan, se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. Hallituksen puheenjohtajan vaalissa äänten mennessä hallituksessa tasan puheenjohtaja valitaan arvalla.

Puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Lisäksi puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii. Toimitusjohtajalla on, vaikka hän ei olisikaan hallituksen jäsen, oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa, jos ei hallitus määrätyissä tapauksissa toisin päätä.

Hallitus käsittelee muun muassa seuraavat asiat:

1) päättää osuuskunnan palveluista perittävistä maksuista

2) päättää osuuskunnan palvelujen tarjoamista koskevien sopimusten ehdoista

3) tarkastaa osuuskunnan omaisuuden ja rahavarojen hoitoa sekä kirjanpitoa tahi määrää jonkun jäsenistään ajoittain toimittamaan tällaisia tarkastuksia

4) päättää osuuskunnan kokouksen koolle kutsumisesta ja valmistelee siinä käsiteltävät asiat ja

5) käsittelee muita hallituksen toimivaltaan kuuluvia ja sen toimenpiteitä vaativia asioita.

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja, jos hallitukseen kuuluu useita jäseniä, vähintään yksi hallituksen siihen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirja on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

18 § Toimitusjohtaja

Osuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja, jos hallitus niin päättää. Toimitusjohtajan nimittää ja erottaa osuuskunnan hallitus. Osuuskunnan hallitus tekee toimitusjohtajan kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa sovitaan toimitusjohtajan tehtävän hoitamiseen ja toimeentuloon liittyvistä asioista.

19 § Osuuskunnan edustaminen

Osuuskunnan edustajana toimii hallitus. Hallitus voi antaa osuuskunnan edustamisen myös osuuskunnan palveluksessa oleville henkilöille.

20 § Tilikausi ja tilinpäätös

Osuuskunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kultakin tilikaudelta on laadittava tilinpäätös.

Tilinpäätöksen tulee olla valmiina neljän kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä ja se on jätettävä mahdolliselle tilintarkastajalle tarkastettavaksi viimeistään kuukautta ennen osuuskunnan varsinaista kokousta.

21 § Tilintarkastajat

Osuuskunnalle voidaan tarvittaessa valita tilintarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja.

22§ Toiminnantarkastajat

Jos osuuskunnalla ei ole tilintarkastajia, osuuskunnalle valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle toiminnantarkastajan sijainen.

23 § Osuuden siirto ja siirron saajan oikeus

Osuus voidaan siirtää, mutta jäsenyyttä ei voida toiselle luovuttaa.

Jos jäsen on siirtänyt osuutensa toiselle, on siirronsaaja, joka täyttää jäseneksi pääsemisen edellytykset, hyväksyttävä osuuskunnan jäseneksi.

Siirronsaajan on haettava osuuskunnan jäsenyyttä kuuden kuukauden kuluessa siirrosta. Siirronsaajalla on oikeus lukea hyväkseen siirtäjän suorittama liittymismaksu samoin kuin osuusmaksunsa lyhennykseksi siirtäjän osuusmaksusta osuuskunnalle maksettu määrä. Siirronsaaja saa tällöin myös muut osuuskuntalakiin ja näihin sääntöihin perustuvat taloudelliset edut ja velvollisuudet, jotka siirtäjällä olisi ollut, jos hänen jäsenyytensä olisi jatkunut.

24 § Kuolleen jäsenen oikeudenomistajan oikeus

Kuolleen jäsenen oikeudenomistajalla, jolle oikeus tämän osuusmaksuun on siirtynyt, on oikeus jäseneksi pääsemiseen, jos hän vuoden kuluessa kuolinpäivästä hakee osuuskunnan jäsenyyttä ja edellytykset jäsenyyden saamiseen muutoin ovat olemassa.

Oikeudenomistajalla, joka sanotussa ajassa tekemästään hakemuksesta hyväksytään osuuskunnan jäseneksi, on tällöin oikeus lukea hyväkseen vainajan suorittama liittymismaksu samoin kuin osuusmaksunsa lyhennykseksi vainajan osuusmaksusta osuuskunnalle maksettu määrä.

Oikeudenomistaja saa tällöin myös muut osuuskuntalakiin ja näihin sääntöihin perustuvat taloudelliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka vainajalla olisi eläessään ollut.

25 § Jäsenen erottaminen

Osuuskunnan hallitus päättää jäsenen erottamisesta.

Jäsen voidaan erottaa osuuskunnasta,

1) jos jäsen ei saamastaan varoituksesta huolimatta aikanaan suorita maksujaan osuuskunnalle tai täytä muita jäsenyydestä johtuvia velvollisuuksiaan

2) jos jäsen kokonaan tai osaksi luopuu käyttämästä hyväkseen osuuskunnan palveluksia

3) jos jäsen aiheuttaa osuuskunnalle huomattavaa vahinkoa, tai muutoin toimii osuuskunnan etujen ja tarkoitusperien vastaisesti

4) jos jäsen toimii sopimuksessa mainittujen kulloinkin voimassa olevien yleisten määräysten tai yleisten toimitusehtojen vastaisesti tai

5) jos jäsen joutuu konkurssitilaan.

26 § Ylijäämän jakaminen

Ylijäämää voidaan jakaa jäsenille tilikauden aikaisen osuuskunnan palveluiden käytön perusteella tai korkona tilikauden alkuun mennessä maksetuille osuusmaksuille.

Ylijäämää voidaan jakaa samalla kertaa yhdellä tai useammalla perusteella. Ylijäämän jakamisesta päättää osuuskunnan kokous.

27 § Osuuskunnan purkautuminen ja selvitystila

Päätös osuuskunnan vapaaehtoisesta purkamisesta ja selvitystilaan asettamisesta tehdään osuuskunnan kokouksessa. Päätös on pätevä, jos sitä kannattavat jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

28 § Varojen jakaminen osuuskunnan purkautuessa

Jos osuuskunta puretaan, päättää osuuskunnan kokous, miten osuuskunnan omaisuuden säästö käytetään. Mikäli säästöä ei jaeta jäsenille, on se käytettävä vesihuoltotoimintaa edistäviin tai yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

29 § Erimielisyydet

Riidat toiselta puolen osuuskunnan ja toiselta puolen hallituksen jäsenen tai osuuskunnan muun edustajan, selvitysmiehen, tilintarkastajan tai osuuskunnan jäsenen välillä ratkaistaan osuuskunnan kotipaikkakunnan käräjäoikeudessa.

30 § Sääntöjen muuttaminen

Sääntöjen muuttamisesta päättää osuuskunnan kokous. Päätös on pätevä, ellei laissa tai näissä säännöissä ole toisin sanottu, jos sitä kannattavat jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

TOIMINTAKERTOMUS

Toimintakertomus tilikaudelta 2023

Yleiskatsaus

Itä-Inkoon vesiosuuskunta - Östra Ingå vattenandelslag perustettiin vuonna 2019 vastaamaan Inkoon kunnan itäosien vesihuoltotarpeista. Vesihuollolla tarkoitetaan talousveden toimittamista ja jäteveden vastaanottoa.

Osuuskunnan tarkoituksena on toteuttaa vesijohto- ja viemäriverkoston rakentaminen Degerbyn alueelle vaiheittain; alue 1 sisältää Degerbyn keskustan ja erityisesti Degerbyn vesiosuuskunnan toiminta-alueella sijaitsevat kiinteistöt sekä Kärrbyntien kautta Degerbyn ja Störsvikin välisellä runkolinjalla sijaitsevat kiinteistöt. Alue 2 käsittää Stävön niemen sekä osia Kallervikistä ja Torbackasta. Alue 3 käsittää alueita Degerbystä länteen Degerön suuntaan.

Toimintavuonna 2023 vesijohto- ja viemäriverkoston rakentaminen on toteutettu täysin alueella 1. Runkolinja on rakennettu Degerbystä Störsvikin liitoskohtaan ja linjalla sijaitsevat kiinteistöt on liitetty verkkoon.

Alueen 2 rakentamisen suunnittelu on sujunut suunnitelmien mukaan ja rakentamista koskevat urakkasopimukset on solmittu tavoitteella, että rakentaminen toteutuu vuonna 2024. Alue 2 sisältää noin 75 kiinteistöä.

Kaiken kaikkiaan vesijohto- ja viemäriverkoston rakentaminen on sujunut suunnitelmien mukaan. Alueen 3 rakentamisen näkymät ovat hyvät ja kiinnostus vesihuoltopalveluja kohtaan kasvaa vähitellen rakentamisen edetessä.

Tilinpäätös

Vuosikertomus käsittää tilikauden ajalta 1.1.2023 - 31.12.2023. Tulos on 31 900,80 euroa alijäämäinen. Osuuskunnan pankkitilien saldo tilikauden lopussa oli seuraava: OP Raasepori 7 739,05 euroa ja OP Uusimaa 99 487,27 euroa.

Hallitus ehdottaa, että alijäämä siirretään edellisten tilikausien voitto- ja tappiotilille.

Rakentamisen toteuttamiseksi osuuskunta on ottanut OP Raaseporissa 500 000,00 euron velkakirjalainan. Tätä tarkoitusta varten osuuskunta on hakenut vastaavan yrityskiinnityksen Inkoon kunnan eduksi; kunta on toiminut lainan takaajana. Inkoon kunta on näin ollen vahvasti sitoutunut kunnan itäisten alueiden infrastruktuurin kehittämiseen.

Koska tulos on alijäämäinen, vaikuttaa se myös omaan pääomaan, joka on negatiivinen. Investoinnit ovat olleet mittavia ja oman pääoman alijäämä on kasvanut vastaavasti 31 900,80 eurolla, mikä on laajaan sijoitustoimintaan nähden kohtuullista. Vesihuoltopalvelujen laskutuksen alkaessa vuonna 2024 liikevaihto kasvaa ja tavoitteena on saavuttaa positiivinen oma pääoma muutaman toimintavuoden sisällä.

Osuuskunnan jäsenyys perustuu vastaaviin osuuksiin. Osuuspääomaa ei ole jaettu erityyppisiin osuuksiin. Osuuskunta ei ole tilikauden aikana myöntänyt lainoja lähipiiriin kuuluville. Osuuskunta ei ole tehnyt päätöksiä erityisistä rakenne- tai rahoitusjärjestelyistä tai omista tai osuuskunnan hallussa olevista osuuksista. Osuuskunnan vapaasta pääomasta ei ole jaettu osinkoja jäsenille.

Jäsenet ja liittymät

Vesiosuuskunnalla oli 124 jäsentä per 31.12.2023. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna jäsenmäärä on kasvanut 6 kiinteistön edustajalla. Vaikka jäsenmäärä vuonna 2023 on lisääntynyt, ovat osuusmaksutulot olleet negatiiviset, mikä johtuu jäsenmaksujen palautuksista, osuuspääoman pienennyttyä -2 400,00 euroa.

Osuusmaksuja on palautettu Degerbyn vesiosuuskunnan (DVO) jäsenille: DVO on sopimuksella luovuttanut Inkoon kunnalle vesilaitostoiminnan sekä verkon. DVO:n jäsenet ovat siirtyneet Itä-Inkoon vesiosuuskunnan jäseniksi vanhoina jäseninä ja IIVO:lle jo maksetut osuusmaksut on näin ollen palautettu.

Hallinto

Tilikauden aikana pidettiin osuuskokous 22. toukokuuta Furuborgissa.

Osuuskunnan kokouksessa (vuosikokouksessa) valittiin uudelleen nykyinen hallitus ja uudeksi jäseneksi Sebastian Hallen.

Vuonna 2023 hallitukseen ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Kallio Jaakko Tapio puheenjohtaja, Saarinen Risto Alpo Uolevi, varapuheenjohtaja, Antikainen Seppo Petteri, jäsen, Bergman Peter Valdemar, Nysten Leif, sihteeri, Selén Helena Marianne, jäsen ja Sebastian Hallen , jäsen. Hallitus on kokoontunut kolmetoista (13) kertaa, joista yksi kokous on pidetty sähköpostitse. Hallitukselle ei ole maksettu palkkioita.

Sääntöjen mukaan ⅓ hallituksen jäsenistä vaihtuu vuosittain. Erovuorossa olivat Bergman ja Selén. Vuosikokouksessa Bergman ja Selén valittiin uudelleen, ja uudeksi jäseneksi valittiin Hallen. Näiden kolmen toimikausi on kaudelle 2023-2025. Jäsenen toimikausi kestää toimikauden osoittamaa kalenterivuotta seuraavaan toukokuuhun (vuosikokoukseen asti).

Rakentamisen operatiivisissa tehtävissä hallitusta on tukenut Jorma Skyttä, joka on laskuttanut palveluistaan. Skytän tehtäviin on kuulunut rakennuttamistehtävät ja rakennusaikainen valvonta ja yhteydenpito kaikkiin viiteryhmiin sekä osallistuminen tapaamisiin kunnan viranomaisten ja muiden asianosaisten kanssa.

Tilikaudella kirjanpidon on hoitanut Tilivahti Oy/ Sirkka Liisa Hostikka. Osuuskunnan tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö Oy Hill Audit Ab/ Lauri Mäki (KHT).

Tulevaisuudennäkymät

Osuuskunta on tehnyt mittavia investointeja vesijohto- ja viemäriverkkoon vuoden 2023 aikana. Varsinainen vesihuoltopalveluiden myynti on käynnistynyt vasta vuonna 2024, kun kiinteistöjä on liitetty vesihuoltoverkkoon.

Varsinaisen vesihuoltotoiminnan alkaessa hinnoittelua on tarvittaessa mukautettava siten, että tulot kattavat sekä verkostoinvestoinnit että vedenjakelun ja viemäröinnin sekä kaikkien muiden vesilaitoksen vastuulla olevien palveluiden kustannukset. Hallitus on nimittänyt Peter Bergmanin vesihuollon isännöitsijäksi. Bergmanin toimikausi hallituksen jäsenenä päättyy, kun työ isännöitsijänä alkaa täysimääräisesti. Ajankohta tarkentuu ajan mukaan, mutta täysimääräinen siirtymä tapahtuu viimeistään syksyllä 2024.

Ei liene yllättävää, että toiminnan rahoitus on seikka, johon hallituksen tulee ensisijaisesti keskittyä. Maksukyky on vuosikertomuksen allekirjoituspäivämääränä hyvä ja alueen 2 rakentaminen etenee aikataulun mukaisesti. Tulevaisuudessa on varauduttava rakentamisessa ja muutenkin kiinteistöalalla tapahtuviin hintamuutoksiin, jotta asiakasmaksuilla voidaan kattaa vesihuollon kustannukset.

Degerby 10.4.2024


1. YLEISET TOIMITUSEHDOT JA MÄÄRITELMÄT

YLEISET TOIMITUSEHDOT

1.1 Soveltamisala

Näillä vesihuoltolaitoksen yleisillä toimitusehdoilla tarkoitetaan asiakkaan sopimukseen liitettäviä yleisiä ehtoja, jotka koskevat vesihuoltolaitoksen verkostoon liittämistä sekä laitoksen palvelujen toimittamista ja käyttämistä.

Näitä yleisiä toimitusehtoja sovelletaan vesihuollossa. Näitä toimitusehtoja sovelletaan myös huleveden viemäröinnissä, jos laitos siitä huolehtii. Näitä yleisiä toimitusehtoja on noudatettava asianomaisilta kohdiltaan myös silloin, kun on kysymys vain kiinteistön vedenhankinnasta tai jäteveden tai huleveden viemäröinnistä.

Tarvittaessa laitos voi tehdä teollisuuslaitoksen tai muun elinkeinonharjoittajan kanssa erillisen sopimuksen, jolla voidaan poiketa näiden yleisten toimitusehtojen sisällöstä.

Yleisten toimitusehtojen palvelun keskeyttämistä, virhettä ja hinnanalennusta ja vahingonkorvausta koskevia ehtoja sovelletaan laitoksen ja muun asiakkaan kuin kuluttajan välisessä sopimussuhteessa siltä osin kuin toisin ei ole sovittu. Ellei jäljempänä toisin sanota, kuluttajaa koskevia ehtoja sovelletaan vain kohdassa 1.10 määriteltyyn henkilöasiakkaaseen.

1.2 Voimaantulo

Kun päätös uusien yleisten toimitusehtojen käyttöönotosta tai muuttamisesta on tehty, laitos lähettää toimitusehdot asiakkaille vähintään kolme kuukautta ennen uusien yleisten toimitusehtojen tai muutosten voimaantuloa.

Näillä yleisillä toimitusehdoilla kumotaan laitoksen aikaisemmat vesihuollon ja huleveden viemäröinnin yleiset toimitusehdot.

1.3 Soveltamisjärjestys

Oikeuksia ja velvoitteita määriteltäessä otetaan asiakirjat huomioon seuraavassa järjestyksessä: pakottava lainsäädäntö, lainsäädäntöön perustuvat viranomaismääräykset, sopimus sopimusehtoineen, yleiset toimitusehdot, laitoksen taksa tai hinnasto ja palvelumaksuhinnasto.


MÄÄRITELMÄT

1.4 Vesihuoltolaitos

Vesihuoltolaitos on vesihuoltolain 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettu laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella.

1.5 Vesihuolto

Vesihuollolla tarkoitetaan vedenhankintaa eli veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä jäteveden poisjohtamista ja käsittelyä (viemäröintiä) siinä laajuudessa kuin siitä laitoksen ja asiakkaan kesken sovitaan.

1.6 Huleveden viemäröinti

Huleveden viemäröinnillä tarkoitetaan huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista laitoksen hulevesiviemärissä ja käsittelyä siinä laajuudessa kuin siitä laitoksen ja asiakkaan kesken sovitaan.

1.7 Viemäröinti

Edellä kohdassa 1.5 tarkoitetusta jäteveden poisjohtamisesta ja käsittelystä käytetään näissä toimitusehdoissa lyhennettä "viemäröinti".

Myös huleveden viemäröinnistä, joka määritellään edellä kohdassa 1.6, käytetään näissä toimitusehdoissa lyhennettä "viemäröinti", ellei jäljempänä toisin sanota.

Ellei toisin sanota, näitä toimitusehtoja sovelletaan kiinteistön huleveden viemäröintiin, jos kiinteistö on liitetty tai liittymässä laitoksen hulevesiviemäriin.

1.8 Asiakas

Asiakkaalla tarkoitetaan kiinteistön omistajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta osapuolta, joka on vesihuoltolaitoksen sopijapuoli.

1.9 Liittyjä

Liittyjällä tarkoitetaan asiakasta, joka on laitokseen liitettävän tai liitetyn kiinteistön omistaja tai omistajan vertainen haltija. Liittyjällä tarkoitetaan myös luovutuksensaajaa, jolle sopimus on siirretty kiinteistön omistajan tai omistajan vertaisen haltijan vaihtuessa.

1.10 Kuluttaja

Kuluttajalla tarkoitetaan kuluttajansuojalain (38/1978) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua asiakasta, joka on luonnollinen henkilö ja joka tekee laitoksen kanssa sopimuksen liittymisestä tai laitoksen palvelujen toimittamisesta ja käyttämisestä pääasiassa muuta tarkoitusta kuin elinkeinonharjoittamista varten. Siltä osin kuin ei toisin erikseen sanota, asiakasta koskevia ehtoja sovelletaan myös kuluttajaan. Niissä ehdoissa, joita sovelletaan ainoastaan kuluttajaan, viitataan asiakkaan sijasta kuluttajaan.

1.11 Kiinteistön haltija

Kiinteistön haltijalla tai muulla osapuolella (jälj. kiinteistön haltija) tarkoitetaan asiakasta, joka hallitsee laitoksen verkostoon liitettyä kiinteistöä tai rakennusta liittyjän kanssa tekemänsä vuokrasopimuksen perusteella, esimerkiksi liittyjän teollisuus- tai asuinkiinteistön päävuokralaisena.

1.12 Liittämiskohta

Liittämiskohdalla tarkoitetaan tonttijohtojen ja yleisten johtojen liittämiskohtaa.

Liittämiskohdassa katsotaan laitoksen vesijohto- ja viemäriverkoston kunnossapitovelvollisuus päättyväksi ja kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston (kvv-laitteisto) kunnossapitovelvollisuus alkavaksi.

Liittämiskohtaa määrätessään laitos noudattaa, mitä vesihuoltolain 12 §:ssä ja sen yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 218/2013) sanotaan.

1.13 Kvv-laitteisto

Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoja (kvv-laitteistoja) ovat kiinteistön lait­teistot talous-, sammutus-,jäte- sekä huleveden ja perustustenkuivatusvesien johtamiseksi.

Kiinteistön tonttijohtoja ovat tonttivesijohto ja tonttiviemärit niihin kuuluvine venttiileineen. Tonttivesi­johto on talousveden johtamista varten asennettu liittämiskohdan ja kiinteistön vesimittarin välinen johto. Tonttiviemäri on liittämiskohdan ja rakennuksen välinen viemäri, joka on asennettu jäteveden johtamista varten (jäteveden tonttiviemäri). Tonttiviemäri on myös liittämiskohdan ja kiinteistön hulevesilaitteiston välinen huleveden ja perustusten kuivatusveden johtamiseksi asennettu viemäri (huleveden tonttiviemäri).

1.14 Tuuletusviemäri

Tuuletusviemäri on säädöksissä tai viranomaisten antamissa määräyksissä ja ohjeissa tarkoitettu putki viemärin paineenvaihteluiden tasaamiseksi ja viemärin tuulettamiseksi. Rakennukseen tehdään vähintään yksi ulkoilmaan johtava tuuletusviemäri.

1.15 Toiminta-alue

Toiminta-alue on vesihuoltolain 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettu kunnan hyväksymä alue, jolla vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollosta sen mukaan kuin vesihuoltolaissa säädetään.

1.16 Viemärivesi

Viemärivedellä tarkoitetaanjätevettä, joka johdetaan kiinteistöltä laitoksen jätevesiviemäriin. Viemärivedellä tarkoitetaan myös hulevettä ja perustusten kuivatusvettä, jota johdetaan tai kulkeutuu kiinteistöltä laitoksen viemäriin.

Se, minkä tässä kohdassa mainitun veden vastaanottamista kulloinkin tarkoitetaan, määräytyy sen mukaan, mitä vettä/vesiä asiakkaan kiinteistöltä johdetaan laitoksen viemäriin.

1.17 Viemäri

Viemärillä tarkoitetaan jätevesiviemäriä. Viemärillä tarkoitetaan myös hulevesiviemäriä silloin, kun laitos huolehtii huleveden viemäröinnistä.

Erillisviemärillä tarkoitetaan sellaista jätevesiviemäriä, jossa johdetaan vain jätevettä. Lisäksi erillisviemärillä tarkoitetaan sellaista hulevesiviemäriä, jossa johdetaan vain hulevettä ja perustusten kuivatusvettä. Sekaviemärillä tarkoitetaan sellaista jätevesiviemäriä, jossa laitoksen jätevesi, hulevesi ja perustusten kuivatusvesi johdetaan samassa viemärissä.

1.18 Hulevesi

Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muille vastaaville pinnoille kertyvää sade- tai sulamisvettä. Mitä näissä toimitusehdoissa sanotaan hulevesistä, koskee lisäksi perustusten kuivatusvesiä.

1.19 Taksa, hinnasto, palvelumaksuhinnasto

Taksalla tai hinnastolla tarkoitetaan asiakirjaa, jossa ilmoitetaan maksut, joita laitos perii laitoksen verkostoon liittymisestä ja vesihuollon ja/tai hulevesiviemäröinnin käytöstä. Lisäksi laitoksella voi olla erillinen palvelumaksuhinnasto laitoksen tarjoamista muista palveluista.


2. LIITTÄMINEN

2.1Liittämiskohdan yksilöiminen

Liittämiskohta yksilöidään sopimuksessa sanallisesti tai laitos merkitsee sen rakennuslupa-asiakirjoihin jasopi­muksen liitteenä olevaan karttaan. Jos merkinnät poikkeavat toisistaan, sovelletaan sopimuksessa olevaa merkintää.

2.2 Huleveden erottaminen

Kiinteistö, joka liittyy tai on liittynyt laitoksen jätevesiviemäriin, on laitoksen antamassa kohtuullisessa määräajassa velvollinen liittymään myös laitoksen hulevesiviemäriin, jos laitos hoitaa alueen hulevesiviemäröinnin.

Mikäli laitos muuttaa tai on muuttanut sekaviemäröintijärjestelmän erillisviemäröinniksi tai ei ota enää vastaan hulevesiä jätevesiviemäriin vesihuoltolain 17 d §:n mukaan, laitos ilmoittaa kiinteistölle kohtuullisen ajan, jonka kuluessa kiinteistö on velvollinen erottelemaan jätevedet sekä hulevedet ja liittymään laitoksen erillisiin jätevesi- ja hulevesiviemäreihin.

Jos laitos ei hoida alueella hulevesiviemäröintiä, mutta siellä on toinen laitos, joka siitä huolehtii, liittyjä sopii liittymisestä tämän laitoksen hulevesiviemäriin edellä mainitulla tavalla.

Siitä huolimatta, mitä edellä tässä kohdassa sanotaan liittymisestä, kiinteistöä ei tarvitse liittää laitoksen hulevesiviemäriin, jos vesihuoltolaissa tarkoitettu liittämisvelvollisuus ei koske sitä viranomaisen myöntämän vapautuksen johdosta tai muusta syystä.

Jos kiinteistöllä ei ole velvollisuutta liittyä laitoksen hulevesiviemäriin, kiinteistö huolehtii hulevesiensä käsittelystä muulla tavoin. Jos alueella on kunnan hulevesiviemäri tai muu maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu kunnan hulevesijärjestelmä, kiinteistö sopii kunnan kanssa hulevesiensä johtamisesta siihen, ellei niitä voi käsitellä kiinteistöllä tai ellei viranomainen muuten toisin päätä.

Huleveden ja jäteveden johtaminen samassa viemärissä katsotaan jäteveden viemäröinniksi. Silloin, kun hulevettä johdetaan samassa viemärissä kuin jätevettä, laitos voi periä korotettua maksua siten kuin siitä sanotaan laitoksen taksassa tai hinnastossa.

2.3 Liittymishakemus/lausunto

Liittyjä antaa liittymishakemuksessa tiedot kiinteistön käyttötarkoituksesta, arvion vedenkulutuksesta ja viemärivesien määrästä jalaadusta, asian harkinnassa tarvittavat mahdolliset muut laitoksen erikseen määrittelemät selvitykset sekä sellaiset asema- ja pääpiirustukset, joihin laitos merkitsee vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreiden padotuskorkeudet.

Liittyjä esittää tonttijohtoja ja tonttijohtojen ainetta, kokoa ja niihin liitettäviä laitteita koskevat suunnitelmat laitoksen hyväksyttäviksi ennen asentamista.

2.4 Liittyminen toiminta-alueen ulkopuolella

Laitos voi tehdä sopimuksen vedentoimituksesta ja/tai viemäröinnistä, mikäli liittyjä sitoutuu kustantamaan ja ylläpitämään johdot laitoksen vesijohdosta tai viemäristä kiinteistölle saakka silloin,kun kiinteistö sijaitsee toiminta-alueen ulkopuolella.

Tässä kohdassa sanottua sovelletaan myös liittymiseen laitoksen hulevesiviemäriin, kun kiinteistö sijaitsee toiminta-alueen ulkopuolella, tai sen jälkeen, kun kunta on päättänyt vesihuoltolain 17 a §:ssä tarkoitetusta alueesta, tämän alueen ulkopuolella.

2.5 Liittyminen erityisehdoin

Laitos päättää tapauskohtaisesti tilapäisen liittyjän liittymisehdoista tai sellaisten tehtaan, laitoksen, yrityksen, liikkeen tai muun vesihuoltolain 10 §:n 4 momentissa tarkoitetun liittyjän liittymisehdoista, joka vedenkulutuksensa tai viemäreihin johtamansa viemäriveden laadun tai määrän vuoksi saattaisi vaikeuttaa vesihuoltolaitoksen toimintaa.

Ellei toisin sovita tai olosuhteista muuta johdu, noudatetaan em. liittyjien ja laitoksen kesken soveltuvin osin näitä yleisiä toimitusehtoja. Laitos voi määritellä sopimusehdot tarpeellisilta osiltaan näistä yleisistä toimitusehdoista poikkeavina tai niitä täydentävinä.


3. SOPIMUS

3.1 Vesihuollon sopimukset

Vesihuollon sopimuksia ovat liittymis- ja käyttösopimus sekä erillinen käyttösopimus (jälj. käyttösopimus).

Liittymis- ja käyttösopimus koskee kiinteistön liittämistä laitoksen verkostoon ja laitoksen palvelujen toimittamista ja käyttämistä. Sen osapuolet ovat liittyjä ja laitos. Käyttösopimus koskee laitoksen palvelujen toimittamista ja käyttämistä. Sen osapuolet ovat kiinteistön haltija ja laitos. Sopimukset tehdään kirjallisesti tai sähköisesti.

Laitoksella on oikeus vedota asiakkaan kanssa tekemäänsä sopimukseen huolimatta siitä, mitä liittyjä ja kiinteistön haltija ovat keskenään sopineet kiinteistön vesihuollosta tai huleveden viemäröinnistä.

3.2Sopiminen liittymisestä

Kun laitos on hyväksynyt liittymishakemuksen tai antanut lausunnon kohdan 2.3 mukaisista asioista, tehdään liittyjän ja laitoksen kesken sopimus liittymisestä ja käytöstä (liittymis- ja käyttösopimus).

Laitos määrittelee sopimuksessa kiinteistölle padotuskorkeuden eli tason, jolle viemärivesi voi verkostossa nousta. Mikäli laitos ei sopimuksessa ole määritellyt liittyvälle kiinteistölle erikseen padotuskorkeutta, on jätevesiviemärin padotuskorkeus erillisviemäröinnissä viemärin sisäpuolisen laen tasokorkeus tonttiviemärin liittymäkohdassa + 1000 mm ja sekaviemäröinnissä ja hulevesiviemärissä kiinteistöä palvelevan kadun tai maan pinta + 100 mm tonttiviemärin liitoskohdassa.

Mikäli liittyjä viemäröi padotuskorkeuden alapuolisia tiloja,laitos ei vastaa padotuksesta (viemäritulvasta) mahdollisesti aiheutuvasta haitasta tai vahingosta. Asiakkaan tulee suojata padotuskorkeuden alapuolella olevat viemäröidyt tilansa vahinkojen välttämiseksi.

3.3 Sopiminen käytöstä

Kiinteistöllä, jota voimassaoleva liittymissopimus koskee, tulee olla voimassa myöskäyttösopimus.Liittyjän ja laitoksen välinen käyttösopimus tehdään samanaikaisesti ja samalla asiakirjalla kuin liittymissopimus ja se on voimassa toistaiseksi.

Laitos voi tehdä käyttösopimuksen myös kiinteistön haltijan kanssa, kun liittyjä antaa siihen kirjallisensuostumuksensa ja jos laitoksella ei ole liittyjältä erääntyneitä maksuja koskevia saatavia. Lisäksi laitos voi edellyttää, että kiinteistöä koskeva liittymismaksu on maksettu ennen käyttösopimuksen tekemistä. Jos samalla kiinteistöllä on useita haltijoita (muita kuin liittyjä), näiden kanssa tehdään yksi käyttösopimus.

Muun kuin liittyjän kanssa käyttösopimus voidaan tehdä myös määräajaksi.Jos muuta myöhemmin tehtyä käyttösopimusta ei ole voimassa, noudatetaan liittyjän ja laitoksen välistä käyttösopimusta.

Kun kiinteistön haltijan ja laitoksen välisen käyttösopimuksen voimassaolo päättyy irtisanomisen tai määräajan kulumisen johdosta, noudatetaan liittyjän ja laitoksen välistä käyttösopimusta ilman eri toimenpiteitä päättymispäivästä alkaen.

3.4 Sopimusehtojen muuttaminen

Laitoksella on oikeus tehdä sopimukseen lainsäädännön muutoksista, viranomaisten päätöksistä taiolosuhteiden olennaisista muutoksista johtuvia muutoksia. Lisäksi laitoksella on oikeus tehdä vähäisiä sopimusehtojen muutoksia, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön. Maksujen muuttamisesta on sanottu jäljempänä kohdassa 4.2.

Laitos lähettää asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen muuttamista ilmoituksen siitä, miten ja mistä ajankohdasta sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Jos muutoksen perusteena on muu kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.

3.5 Sopimuksen irtisanominen

3.5.1 Liittymis- ja käyttösopimus

Laitos saa irtisanoa liittymis- ja käyttösopimuksen, jos sopimuksen pitäminen voimassa on kiinteistön vedenkulutuksen tai kiinteistöltä viemäriin johdettavan jäteveden, huleveden tai perustusten kuivatusveden laadun tai määrän olennaisen muuttumisen vuoksi kohtuutonta.

Laitos saa irtisanoa liittymis- ja käyttösopimuksen myös silloin, kun vesihuoltopalvelun käyttö on lakannut ja kiinteistö on jäänyt asumattomaksi muuten kuin tilapäisesti eikä laitokselle ole ilmoitettu muuta laskutusosoitetta ja laitoksen lähettämät laskut ovat maksamatta vähintään kolmelta vuodelta. Jos liittymismaksu on palautuskelpoinen, noudatetaan tällöin, mitä sen palauttamisesta on sopimusehdoissa määrätty.

Liittyjä saa irtisanoa liittymis- ja käyttösopimuksen laitoksen toiminta-alueella vain, jos kiinteistölle on myönnetty vapautus liittämisvelvollisuudesta vesihuoltolain 11 §:n perusteella.

Mikäli liittyjä tällöin irtisanoo vesilaitoksen kanssa tekemänsä sopimuksen ja pitää voimassa sopimuksen viemärilaitoksen kanssa, erottaa vesilaitos liittyjän kustannuksella tämän vesilaitteet verkostosta. Viemärilaitoksen käyttömaksun perusteena on veden mittaus kohdan 5.2 mukaisesti tai arvioitu vuosikulutus.

Kun liittymissopimus päättyy, päättyy myös kiinteistöä koskeva käyttösopimus.

Edellä tässä kohdassa sanottu ei estä laitosta irtisanomasta liittymis- ja käyttösopimusta, jos laitoksen verkostoon liitetty kiinteistö jää laitoksen toiminta-alueen ulkopuolelle toiminta-alueen supistamisen takia. Sopimuksen irtisanominen toiminta-alueen supistamisen takia edellyttää kuitenkin, että kiinteistön vesihuolto voidaan turvata siten kuin vesihuoltolain 8 a §:ssä ja 24 §:n 5 momentissa säädetään.

3.5.2 Käyttösopimus

Laitos saa irtisanoa käyttösopimuksen, jos vesihuollon palvelu on kes­keytetty näiden ehtojen kohdan 3.13 perusteella ja sopimuksen voimassapitäminen on kohtuutonta. Lisäksi käyttösopimus päättyy ilman irtisanomista, kun liittymissopimus irtisanotaan.

Muun asiakkaan kuin liittyjän tulee irtisanoa laitoksen kanssa tekemänsä käyttösopimus luopuessaan kiinteistön hallinnasta. Asiakasilmoittaa laitokselle käyttösopimuksen irtisanomisesta viimeistään kaksi viikkoa ennen sopimuksen haluttua päättymisajankohtaa. Jos sopimusta ei irtisanota, se päättyy viimeistään, kun liittymissopimus irtisanotaan.

Ilmoituksen saatuaan laitos ilmoittaa siitä liittyjälle. Samalla laitos muistuttaa liittyjää siitä, että liittyjän ja laitoksen välistä käyttösopimusta noudatetaan kiinteistön haltijan sopimuksen päättymispäivästä alkaen.

3.5.3 Yhteiset ehdot

Silloin kun asiakkaalla onoikeus irtisanoa laitoksen kanssa tekemänsä sopimus, irtisanominen tulee tehdä kirjallisesti tai sähköisesti vähintään kaksi viikkoa ennen haluttua sopimuksen päättymisajankohtaa. Asiakkaan tulee myös ilmoittaa sopimuksen päättymispäivän mittarinlukema laitokselle.

Liittymis- ja käyttösopimuksen päättyessälaitoksella on oikeus erottaa liittyjänkustannuksella kiinteistön laitteistot verkostaan. Kun kiinteistön haltijan käyttösopimus päättyy, laitoksella on oikeus erottaa tämän kustannuksella kiinteistön laitteistot verkostaan, jos liittyjän liittymis- ja käyttösopimus ei ole voimassa. Sopimuksen irtisanominen ei vapauta asiakasta maksuvelvollisuutensa täyttämisestä eikä aiheuttamiensa vahinkojen korvaamisesta.

Laitos ei vastaa sopimuksen päättymisen jälkeen asiakkaalle, kiinteistölle tai kolmannelle vedestä tai viemärivedestä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista.

3.6 Uuden sopimuksen tekeminen sopimuksen päätyttyä

Mikäli liittymis- ja käyttösopimuksen päättymisen jälkeen kiinteistölle halutaan hankkia vettä tai johtaa sieltä viemärivettä, on liittyjän ja laitoksen tehtävä uusi liittymis- ja käyttösopimus.

Uuden sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että asiakas korvaa laitokselle uudelleen verkostoonliittämisestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset.

3.7 Muutoksista ilmoittaminen

Asiakas ilmoittaa laitokselle, jos liittymissopimuksen tekemisen jälkeen kiinteistöllä olevaa rakennusta laajennetaan tai sinne rakennetaan uusi rakennus.

Asiakas ilmoittaa laitokselle myös, jos kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu tai sen vedentarve tai viemäriveden määrä kasvaa tai sen viemäriveden laatu muuttuu olennaisesti siitä, mitä on sovittu kiinteistön liittyessä.

Liittyjä vastaa edellä mainittujen ilmoitusten tekemisestä laitokselle myös silloin, kun kiinteistö on jonkun muun kuin liittyjän käytössä.

3.8 Uuden sopimuksen tekeminenkiinteistön käyttötarkoituksen muuttumisen, laajennuksen, yms. syyn takia

Jos kiinteistön tai sen osan käyttötarkoitus muuttuu olennaisesti tai siten, että kiinteistön liittymiseen olisi sovellettava kohtaa2.5 tai viemärivesien pitoisuuksia ja määrää koskevat viranomaisten määräämät lupaehdot muuttuvat tai jos lainsäädännön tai valtakunnallisten määräysten, ohjeiden tai lupaehtojen muutokset muutoin edellyttävät, asiakas on velvollinen tekemään laitoksen kanssa uuden sopimuksen. Lisäksi asiakas on velvollinen tekemään laitoksen kanssa muutosta vastaavan sopimuksen edellä kohdassa 3.7 tarkoitetusta laajennuksesta tai lisärakentamisesta.

3.9 Asiakkaan velvollisuus ilmoittaa edellä kohdissa 3.7 ja 3.8 tarkoitetuista muutoksista

Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle kiinteistön tai sen osan käyttötarkoituksen muuttumisesta, rakennuksen laajentamisesta tai lisärakentamisesta vähintään kuukautta ennen kuin tilat otetaan käyttöön tai muutos muuten tapahtuu.

3.10 Sopimuksen siirto

Liittyjä ilmoittaa luovutuksensaajalle erääntyneistä maksuista ennen kuin kiinteistön luovutuksesta on sovittu.

Liittyjä ilmoittaa kirjallisesti tai sähköisesti laitokselle kiinteistön luovutuksesta kuukauden kuluessa luovutuspäivästä. Liittyjä sitoutuu sisällyttämään luovutuskirjaan ehdon, jonka nojalla liittyjän sopimus siirretään luovutuksensaajalle ja jonka nojalla luovutuksensaaja sitoutuu noudattamaan kaikkia sen ehtoja.

Luovutuksensaajatulee sopijapuoleksi, kun laitos on hyväksynyt sopimuksen siirron. Laitos ilmoittaa luovutuksensaajalle siirron hyväksymisestä.

Siirron hyväksyminen edellyttää, että liittymismaksu on maksettu ja muut sopimuksen ehdot täytetty tai luovutuksensaaja on ottanut edellä mainitut velvoitteet nimenomaisesti vastattavakseen. Muussa tapauksessa luovutuksensaaja katsotaan uudeksi liittyjäksi, jonka kanssa tehdään uusi liittymis- ja käyttösopimus ja jolta veloitetaan liittymismaksu.

Kiinteistön luovutuksella tarkoitetaan edellä tässä kohdassa toimenpidettä, jonka seurauksena kiinteistön omistaja tai omistajan vertainen haltija vaihtuu.

3.11 Velvoitteista huolehtiminen

Liittyjä ei voi ilman laitoksen hyväksyntää siirtää sopimukseen perustuvia maksu- tai muita velvoitteitaan vuokralaiselle tai kolmannelle. Sopimuksen irtisanomisesta, siirtämisestä tai uuden sopimuksen tekemisestä huolimatta asiakas on velvollinen hoitamaan sopimuksensa mukaiset maksu- tai muut velvoitteet.

Kun liittyjä vastaa sopimuksensa perusteella vuokralaisen tai kolmannen vesihuoltomaksuista, laitos ilmoittaa olennaisesta maksuviivästyksestä liittyjälle, ellei laiminlyöntiä ole maksukehotuksen jälkeen oikaistu kohtuullisessa ajassa.

3.12 Laitoksen oikeus sopimuksen siirtämiseen

Jos laitos lopettaa toimintansa ko. alueella tai vesi- tai viemäriverkosto luovutetaan toiselle omistajalle tai laitoksessa tapahtuu muita tähän verrattavia uudelleenjärjestelyjä, laitos voi siirtää laitoksen ja asiakkaan välisen sopimuksen toiselle omistajalle siirtohetken mukaisine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Siirronsaaja ilmoittaa siirrosta asiakkaille viimeistään ensimmäisen laskun yhteydessä, mutta siirto on voimassa ilmoituksesta riippumatta.

3.13 Palvelun keskeyttäminen

Palvelun keskeyttämisen edellytykset

Laitoksella on oikeus keskeyttää veden toimittaminen sekä jäteveden, huleveden ja perustusten kuivatusvedenvastaanottaminen ja erottaa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot (kvv-laitteistot) laitoksen vesijohdosta ja/tai viemäristä, jos

a) asiakas ei kirjallisesta huomautuksesta huolimatta huolehdi siitä, että kvv-laitteistot ovat kohdassa 8.2 mainittujen määräysten ja muiden säädösten edellyttämässä kunnossa eikä laitoksen asettaman kohtuullisen määräajan kuluessa suorita laitoksen vaatimia toimenpiteitä sellaisten häiriöiden poistamiseksi, jotka vahingoittavat tai voivat vahingoittaa laitoksen laitteita taikka voivat vaikuttaa haitallisesti veden tai viemäriveden laatuun, määrään tai paineeseen.

b) asiakas anastaa tai yrittää anastaa vettä, murtaa luvatta vesimittarin sinetin tai käyttää vettä eikä tee sopimusta laitoksen kanssa tai antaa muun kiinteistön liittyä tonttivesijohtoonsa tai –viemäriinsä ilman, että siitä on sovittu laitoksen kanssa.

c) asiakas kirjallisesta muistutuksesta huolimatta olennaisestilaiminlyö maksuvelvollisuutensa. Veden toimittamista ja viemäriveden vastaanottamista ei kuitenkaan voida keskeyttää kuluttajaltatai asuinkäytössä olevalta pienkiinteistöltä, jos tällaisen asiakkaan maksamatta oleva maksu tai useampi maksu yhteensä ei ole vähintään 300 euroatai jos vanhimman maksamatta olevan laskun eräpäivästä ei ole kulunut vähintään kolmea kuukautta.

Asuinkäytössä olevalla pienkiinteistöllä tarkoitetaan edellä tässä kohdassa omakotitaloa tai asunto-osakeyhtiömuotoista pari- tai rivitaloa, jossa asuu kaksi tai muutama kuluttajataloutta.

d) asiakas muulla tavoin olennaisestirikkoo tai laiminlyö lainsäädännöstä, lainsäädännön perusteella annetuista viranomaismääräyksistä, tai sopimuksesta johtuvat velvoitteensa.

e) muu asiakas kuin kuluttaja on asetettu konkurssiin eikä konkurssipesä tee laitoksen kanssa sopimusta konkurssiin asettamisen jälkeen syntyvien saatavien maksamisesta tai kiinteistö on ulosmittauksessa liittyjän veloista eikä vakuutta maksujen suorittamisesta ole annettu.

3.14 Keskeyttämisen toteuttaminen

Laitos saa keskeyttää veden toimittamisen sekä viemäriveden vastaanottamisen aikaisintaan viiden viikon kuluttua siitä, kun keskeyttämisen uhkasta on ensimmäisen kerran ilmoitettu asiakkaalle eikä laiminlyöntiä tai velvoitteiden rikkomista ole oikaistu ajoissa ennen ilmoitettua keskeyttämisajankohtaa.

Jos toiminta on kuitenkin omiaan aiheuttamaan välitöntä vaaraa tai huomattavaa haittaa laitoksen käytölle taikka terveydelle tai ympäristölle tai jos muu asiakas kuin kuluttaja on asetettu konkurssiin, veden toimittaminen sekä viemäriveden vastaanottaminen saadaan keskeyttää välittömästi.

Palvelun toimittaminen voidaan keskeyttää myös asiakkaan kirjallisesta pyynnöstä väliaikaisesti. Keskeytystä on pyydettävä, mikäli mahdollista, viimeistään kaksi viikkoa ennen haluttua keskeyttämisajankohtaa kirjallisesti. Asiakkaan halutessa pyytämästään keskeytyksestä

huolimatta ylläpitää mahdollisuuden vesihuoltopalvelun käyttöön, asiakkaan on maksettava tästä ylläpidosta voimassaolevat laitoksen taksan/hinnaston mukaiset maksut.

Laitos ei vastaa verkostosta erottamisesta johtuvista veden toimittamisen ja/tai viemäriveden poisjohtamisen ja vastaanoton keskeytyksestä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista tai edunmenetyksistä.

Palvelun keskeyttäminen tai irtisanominen ei vapauta asiakasta maksuvelvollisuutensa täyttämisestä eikä aiheuttamiensa vahinkojen korvaamisesta.

3.15 Kuluttajaa koskeva erityisehto

Kun asiakas on näiden toimitusehtojen kohdassa 1.10 tarkoitettu kuluttaja, maksun laiminlyönnin osalta sovelletaan asiakkaaseen lisäksi seuraavaa ehtoa:

Jos maksun laiminlyönti aiheutuu kuluttajan maksuvaikeuksista, joihin hän on joutunut vakavan sairauden tai työttömyyden taikka muun niihin rinnastettavan erityisen seikan vuoksi pääasiassa omatta syyttään, ja asiakas on tällaisista maksuvaikeuksista ilmoittanut laitokselle, veden toimittaminen sekä viemäriveden vastaanottaminen saadaan keskeyttää aikaisintaan kymmenen viikon kuluttua siitä, kun keskeyttämisen uhkasta on en­simmäisen kerran ilmoitettu asiakkaalle.

Kuluttaja ilmoittaa laitokselle kirjallisestilaskun maksamisen esteenä olevasta seikasta heti, kun se on kuluttajan tiedossa. Ilmoitus ei vapauta kuluttajaa maksuvelvollisuudestaan.

3.16 Toimituksen jatkaminen keskeytyksen jälkeen

Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty muusta syystä kuin asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamista jatketaan sen jälkeen, kun keskeyttämisen aihe on poistettu, edellyttäen, että liittymis- ja käyttösopimus on yhä voimassa. Laitos ei ole kuitenkaan velvollinen jatkamaan palvelun toimittamista ennen kuin asiakas on maksanut kirjallisesta huomautuksesta tai muista ilmoituksista sekä muista keskeytykseen ja jälleenkytkentään liittyvistä toimenpiteistä aiheutuneet maksut ja kustannukset ja erääntyneet laitoksen saatavat.

Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamisen jatkamisen edellytyksenä on, että asiakas korvaa laitokselle palvelun keskeyttämisestä ja aloittamisesta aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset verkostosta erottamisesta ja uudelleen liittämisestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset siltä osin kun niitä ei ole korvattu keskeytyksen yhteydessä.


4. MAKSUT

4.1 Vesihuoltolaitoksen maksut

Laitos perii taksassa tai hinnastossa ja palvelumaksuhinnastossamäärättyjä maksuja.

4.2 Maksujen muutokset

Laitoksella on oikeus muuttaa maksuja ja taksarakennettaan, jos muutoksen syynä on jokin seuraavista:

  • lainsäädännön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös
  • muu erityinen syy olosuhteiden olennaisesti muututtua

Lisäksi laitoksella on oikeus muuttaa maksuja ja taksarakennettaan niin, että sopimuksen sisältö ei kokonaisuutena olennaisesti muutu, jos muutoksen syynä on jokin seuraavista:

  • hinnoittelu- ja sopimusjärjestelmien uudistaminen
  • laitoksen käyttö- sekä peruskorjaus- ja uusinvestointikustannusten muutos, ottaen huomioon, että vesihuoltolain mukaan laitoksen kaikki kustannukset tulee kattaa maksuilla
  • ympäristön- ja terveydensuojelusta, luonnonvarojen käytöstä, maankäytön rajoituksista aiheutuvat kustannukset tai näiden kustannusten muutos

Lisäksi laitoksella onainaoikeus tehdä maksuihin ja taksarakenteeseen vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta sopimuksen keskeiseen sisältöön.

4. 3 Ilmoittaminen maksujen ja taksarakenteen muutoksista

Maksujen muutoksista ja muutosten perusteista sekä taksarakenteen muutoksesta laitos ilmoittaa asiakkaalle vähintään kuukautta ennen muutosten voimaantuloa. Ilmoitus on tehtävä selkeällä ja helposti havaittavalla tavalla ja se voidaan esimerkiksi lähettää laskun yhteydessä erillisenä tiedotteena asiakkaan laskutusosoitteeseen.

Jos asiakkaan laskut lähetetään verkkopankkiin, laitos lähettää lisäksi ilmoituksen kiinteistön postiosoitteeseen tai asiakkaan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.


5. MITTAUS

5.1 Vedenkulutus ja viemäriveden määrä

Vedenkulutus todetaan laitoksen asentamalla vesimittarilla tai poikkeustapauksessa laitoksen suorittamalla arvioinnilla.

Asiakkaan tulee seurata vedenkulutustaan ja sen muutoksia. Asiakkaan tulee olla riittävästi selvillä kiinteistöltä viemäriin johdettavan viemäriveden määrästä ja ilmoitettava laitokselle sellaiset kiinteistöllä tapahtuneet muutokset, jotka vaikuttavat olennaisesti viemäriveden määrään.

5.2 Mittarin asentaminen

Laitos asentaa vesimittarin kutakin vesiliittymää kohden. Vesimittarin omistaa laitos, ellei toisin sovita. Laitos määrää vesimittareiden tyypit ja koot. Asennukseen kuuluvat työt ja tarvikkeet venttiileineen, liitoskap­paleineen jne. maksaa liittyjä, jonka omaisuudeksi nämä jäävät.

Laitoksen ei tarvitse asentaa mittaria huleveden laskuttamista varten, vaan laitos voi arvioida kiinteistöltä laitoksen viemäriin johdettavan huleveden määrän.

Jätevesiviemäriin liittymisen edellytyksenä on asiakkaan vedenkulutuksen mittaus. Vesilaitos asentaa liittyjän kustannuksella vesimittarin kiinteistön vedenkulutuksen toteamiseksi jäteveden määrän laskuttamista varten myös silloin, kun kiinteistö on liitetty vain viemäriin ja ottaa vettä omasta vesilähteestä. Laitoksen ei kuitenkaan tarvitse asentaa vesimittaria, jos vedenkulutus on erityisestä syystä vähäinen tai jos laitos muusta poikkeuksellisesta syystä arvioi kiinteistön vedenkulutuksen.

5.3 Mittaritila

Asiakas on velvollinen korvauksetta varaamaan vesimittarille viranomaisohjeiden mukaan rakennetun, lämpimän ja lattiakaivolla varustetun tilan. Vesimittarille voidaan kuitenkin erityisestä syystä varata sellainen tila, jossa ei olelattiakaivoa.

Laitos ei vastaa viranomaisten ohjeiden vastaisesti rakennetussa ja kunnossapidetyssä mittaritilassa aiheutuvista vahingoista tai lattiakaivon puuttumisesta aiheutuvista vahingoista.

5.4. Pääsy asiakkaan kiinteistölle mittarista johtuvien toimenpiteiden takia

Asiakason velvollinen huolehtimaan siitä, että laitos voi esteettä suorittaa mittarin lukemiseen, asentamiseen, huoltoon, vaihtamiseen yms. liittyvät toimenpiteet. Asiakas sopii laitoksen kanssa ajankohdasta, jona laitos voi tulla suorittamaan kiinteistölle edellä tarkoitettuja toimenpiteitä. Jos asiakas ei järjestä laitokselle esteetöntä pääsyä kiinteistölle ja mittaritilaan edellä mainittujen toimenpiteiden suorittamiseksi, asiakas vastaa tästä aiheutuvista vahingoista.

5.5 Luenta

Laitos lukee vesimittarit tarpeen mukaan.

Asiakkaan tulee toimittaa laskutusta varten tarvittavat lukematiedot laitoksen määrääminä aikoina. Ellei mittarin lukemaa ole toimitettu määräajassa tai luennasta ole erikseen toisin sovittu laitoksen kanssa, laitoksella on oikeus suorittaa laskutus arvion perusteella tai periä palvelumaksuhinnaston mukainen kohtuullinen korvaus suorittamastaan luennasta

Asiakas on velvollinen ilmoittamaan vesilaitokselle vedenkulutusta koskevia tietoja ja sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat vedentoimitukseen sekä ilmoittamaan tai sallimaan vesilaitoksen ilmoittaa erilliselle viemärilaitokselle liittyjän vedenkulutuksen määrän.

Laitoksella on oikeus järjestää vesimittareiden kaukoluenta. Luennan järjestämiseksi laitoksella on oikeus asentaa ja käyttää kiinteistöön asennettuja, luentaan tarvittavia laitteistoja.

5.6 Kunnossapito

Vesimittarin kunnossapitää kustannuksellaan laitos. Mikäli vesimittari on vaurioitunut asiakkaasta johtuvasta syystä, laitoksella on oikeus periä vaihdosta, huollosta ja korjauksesta aiheutuneet kulut asiakkaalta.

Ainoastaan laitoksella on oikeus asentaa, korjata, poistaa, kytkeä tai tarkistaa vesimittari sekä murtaa sen sinetti.

5.7 Tilapäinen mittarin poisto

Jos asiakas tilapäisen käyttökatkoksen ajaksi haluaa, että laitos ottaa vesimittarin pois määräajaksi pakkasen, kiinteistöllä tehtävän työsuorituksen tai muun vaaran johdosta, on laitos palvelumaksuhinnaston mukaista korvausta vastaan velvollinen ottamaan mittarin pois sekä asentamaan mittarin uudestaan paikoilleen. Asiakkaan on kirjallisesti tai sähköisesti pyydettävä mittarin poistoa vähintään kaksi viikkoa ennen määräaikaa.

5.8 Mittaustarkkuus

Mittaustarkkuuteen sovelletaan turvatekniikan keskuksen tai muun viranomaisen, jolle asia säädösten mukaan kulloinkin kuuluu, antamia määräyksiä. Vesimittarin katsotaan mittaavan oikein, jos tarkistuksessa todettu virhenäyttämä on pienempi kuin ± 5 % kuormituksen ollessa likimain nimellisvirtaaman suuruinen,ellei viranomaisten määräyksistä muuta johdu.

5.9 Tarkistaminen

Laitos huolehtii siitä, että laitoksen käyttämät vesimittarit tarkistetaan siten kuin siitä laissa tai lain nojalla annetussa asetuksessa tai päätöksessä säädetään tai määrätään.

Ellei toisin säädetä, laitos voi tarkistaa vesimittarit kustannuksellaan määrävälein tai vaihdon yhteydessä.

Lisäksi laitos tarkistaa vesimittarin asiakkaan kirjallisesta pyynnöstä. Asiakkaalla on oikeus olla läsnä tarkistuksessa. Toimenpiteestä tehdään pöytäkirja.

Jos asiakkaan tilaamassa tarkistuksessa vesimittarin todetaan näyttävän edellä kohdassa 5.8 tarkoitettujen määräysten mukaisesti oikein, laitos veloittaa asiakkaalta kulloinkin voimassa olevan, kohtuullisen tarkistusmaksun. Muussa tapauksessa tarkistuskulut maksaa laitos.

Jos mittareita ei tarkisteta määrävälein tai vaihdon yhteydessä ja myöhemmin todetaan, että mittari on mitannut väärin ja asiakkaalta on sen takia veloitettu liikaa käyttömaksua, laitos antaa asiakkaalle jäljempänä 6.3 -kohdassa tarkoitetun hyvityksen. Tässä tapauksessa mittarin katsotaan mitanneen väärin, jos seuraavassa luennassa ilmenee, että asiakkaan vuosikulutus on muuttunut olennaisesti mittarin vaihdon jälkeen eikä kiinteistön olosuhteissa tai kvv-laitteissa ole tapahtunut muutosta.


6. LASKUTUS

6.1 Lasku

Laskusta on käytävä riittävän selkeästi ilmi laskutuksen perusteena käytetyt kulutus- ja yksikköhintatiedot, laskutuskausi sekä erillisistä toimenpiteistä perityt maksut.

Laitos tarkistaa asiakkaan pyynnöstä arvioituun kulutukseen perustuvaa laskutusta, kun arviolaskutuksen perustana olevissa olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos tai tarkistamiseen on muuten perusteltua syytä.

Laitos laskuttaa asiakasta vähintään kerran vuodessa. Laitos on oikeu­tettu laskuttamaan käyttömaksut vesimittarin luennan perusteella edellisiin laskutuskausiin tai arviointiin perustuvina erinä, jolloin lopullinen maksu määrätään mittarin luennassa todetun tai laitoksen pyynnöstä tapahtuneen, asiakkaan ilmoittaman mittarinluennan mukaisentodellisen kulutuksen perusteella.

Laitos hyvittää asiakkaalle liikaa maksetun ja lisäveloittaa puuttuvan määrän. Hyvitykselle tai lisäveloitukselle ei suoriteta korkoa. Mikäli hyvitettävä tai veloitettava määrä on vähäinen, laitos voi suorittaa tai periä sen seuraavassa laskussa.

6.1.1 Laskun lähettäminen ja maksaminen

Laskut lähetetään asiakkaan ilmoittamaan laskutusosoitteeseen. Laskut on maksettava viimeistään laskuun merkittynä eräpäivänä. Laskun lähettämisen ja eräpäivän välillä on oltava vähintään kolme viikkoa. Jos asiakas on muu kuin kuluttaja, sopijapuolet voivat sopia myös lyhyemmästä erääntymisajasta. Asiakas vastaa sopimuksensa perusteella laskun maksamisesta myös silloin, kun se lähetetään asiakkaan pyynnöstä kolmannelle.

6.1.2 E-Lasku

6.1.2 § koskee vain niitä laitoksia ja asiakkaita, jotka ovat ottaneet e-laskun käyttöön. Jos laitoksella on e-laskutus käytössä, asiakas voi siirtyä e-laskun käyttöön pankkinsa e-laskupalvelussa. E-lasku katsotaan saapuneeksi asiakkaalle silloin, kun se on toimitettu asiakkaan verkkopankkiin. Asiakas vastaa e-laskun käsittelystä ja maksamisesta Laitoksella tai pankilla ei ole velvollisuutta toimittaa e-laskua muussa muodossa, jos asiakkaalla on e-lasku käytössä.

6.2 Maksun laiminlyönti

Jos asiakas laiminlyö laskun määräaikaisen maksamisen, on yliajalta maksettava lisäksi korkolain mukainen viivästyskorko. Jos eräpäivä jamaksettava määrä on määrätty ennalta, viivästyskorkoa on maksettava eräpäivästä lukien. Jos eräpäivää ja maksettavaa määrää ei ole määrätty ennalta, viivästyskorkoa voidaan periä aikaisintaan 30 päivän kuluttua laskun lähettämispäivästä. Jokaisen maksumuistutuksen lähettämisestä laitos perii palvelumaksuhinnastossa määrätyn maksun.

Asiakkaalle lähetetään vähintään yksimaksumuistutus ennen saatavien siirtämistä perintään. Maksumuistutus lähetetään aikaisintaan kahden viikon kuluttua laskun eräpäivästä.

6.3 Hyvitys/ lisäveloitus

Asiakas voi tehdä laitokselle laskua koskevat huomautukset kirjallisesti tai suullisesti taikka sähköisesti. Huomautuksen tekeminen ei vapauta asiakasta laskun määräaikaisesta maksamisesta, paitsi jos laskun eräpäivä tai määrä on selvästi virheellinen ilmeisen kirjoitusvirheen johdosta.

Jos huomautus osoittautuu aiheelliseksi tai laitos muutoin huomaa laskuttaneensa virheellisesti, laitos hyvittää asiakkaalle tai veloittaa asiakkaalta puuttuvan määrän. Hyvityksestä tai lisäveloituksesta ei makseta korkoa.

Laskutus-, mittaus- tai mittarin luentavirheen perusteella laitoksella on oikeus lisäveloitukseen ja asiakkaalla oikeus hyvitykseen. Laskutus-, mittaus- tai mittarin luentavirheeseen perustuvia saatavia laitos ja asiakas voivat vaatia enintään kolmen vuoden ajalta.

Asiakas voi kuitenkin vaatia laitoksen tekemään laskutus-, mittaus- tai mittarin luentavirheeseen perustuvia saataviaan virheen koko vaikutusajalta, ei kuitenkaan kymmentä vuotta pidemmältä ajalta, jos laskutus-, mittaus- ja mittarin luentavirheen syntymisajankohta ja sen vaikutus laskutukseen voidaan jälkeenpäin todeta.

Hyvitys tai lisäveloitus suoritetaan laskutuksen yhteydessä tai erikseen mittauslaitteiden tarkistukseen, asiakkaan aikaisempiin kulutusmääriin tai muihin tietoihin perustuvan, laitoksen suorittaman arvion nojalla. Lisäveloitukselle tai hyvitykselle ei suoriteta korkoa sen kertymisen ajalta. Lisäveloituksen maksamiselle on asiakkaalle myönnettävä kohtuullinen maksuaika. Jollei asiakas myönnetyssä ajassa maksa lisäveloituksesta aiheutunutta laskua, voidaan siitä tämän jälkeiseltä ajalta periä korkolain mukaista viivästyskorkoa.

6.4 Vakuus

Laitoksella on sopimusta tehtäessä oikeus pyytää asiakkaalta, joka ei ole kuluttaja, kohtuullinen vakuus tai ennakkomaksu sopimukseen perustuvien saatavien maksamisesta. Laitos voi lisäksi vaatia asiakkaalta vakuuden tai vakuuden täydentämistä tai ennakkomaksua sopimuksen tekemisen yhteydessä ja sopimuksen voimassaoloaikana, jos asiakas on olennaisesti laiminlyönyt maksuvelvollisuutensa.

Mikäli laitos onerottanut asiakkaan verkostosta ja/tai purkanut sopimuksen maksuihin kohdistuvan laiminlyönnin takia, voi laitos vaatia vakuuden verkostoon kytkemisen tai uuden sopimuksen tekemisen yhteydessä. Em. syystä laitos voi vaatia vakuuden myös kuluttajalta.

Laitos voi vaatia asiakkaalta, joka on kuluttaja, kohtuullisen vakuuden tai vakuuden täydentämistä tai ennakkomaksua sopimuksen tekemisen yhteydessä ja sopimuksen voimassaoloaikana, jos asiakas on olennaisestilaiminlyönyt maksuvelvollisuutensa. Laitoksella tuleelisäksiolla sopimusta tehtäessä ja sen voimassa ollessa erittäin painava syy vakuus- tai ennakkomaksuvaateelleen. Erittäin painavia syitä voivat olla esimerkiksi:

veden toimittaminen kuluttajalle tai viemäriveden vastaanottaminen kuluttajalta on keskeytetty maksun laiminlyönnin takia; tai laitoksella on kuluttajalta erääntyneitä veden toimittamiseen tai viemäriveden vastaanottamiseen liittyviä saatavia, joiden määrää voidaan pitää olennaisena; tai kuluttajan luottotiedoista ilmenee, että kuluttaja on ilmeisesti kyvytön suoriutumaan sopimukseen perustuvasta maksuvelvollisuudestaan.

Kun asiakas on velvollinen antamaan vakuuden tai ennakkomaksua tai täydentämään vakuutta sopimuksen tai näiden toimitusehtojen perusteella ja asiakas ei näin tee kohtuullisessa ajassa, tätä voidaan pitää olennaisena sopimusrikkomuksena, joka voi johtaa toimituksen keskeyttämiseen.

Vakuuden tai ennakkomaksun suuruus vastaa vähintäänkolmen kuukauden ja enintään yhden vuoden arvioitua käyttömaksua. Laitos ei maksa vakuudelle tai ennakkomaksulle korkoa.

Laitos palauttaa asiakkaalle vakuuden sopimuksen päätyttyä välittömästi, kun loppulasku on maksettu ja mahdolliset muut sopimuksen mukaiset velvoitteet on suoritettu. Sopimuksen pysyessä voimassa vakuus palautetaan viimeistään kahden (kuluttajalle yhden) vuoden kuluttua sen antamisesta, jollei asiakas ole vakuudenpitoaikana laiminlyönyt maksujaan olennaisesti. Jos asiakas ei ole kuluttaja, laitos ja asiakas voivat sopia vakuuden palauttamisesta muutakin.

Jos asiakas on vakuudenpitoaikana laiminlyönyt maksuvelvollisuutensa olennaisesti ja vakuutta on käytettyasiakkaan maksuihin, jäljelle jäänyt osa vakuudesta palautetaan sopimuksen päättyessä. Palauttamisesta huolimatta laitos voi vaatia uuden vakuuden, jos edellä tässä kohdassa tarkoitetut laiminlyönnit alkavat uudestaan.

Ennakkomaksuna voidaan periä asiakkaalta etukäteen sovitut maksut, jotka erääntyvät myöhemmin. Siltä osin kuin ennakkomaksua ei käytetä maksuihin niiden eräpäivänä, laitos hyvittää asiakkaalle ennakkomaksun eräpäivää seuraavien laskujen yhteydessä.

Vakuuden tai ennakkomaksun luovuttamisen sijasta laitos ja asiakas voivat sopia sopimuksen mukaisten maksujen maksamisesta ennakkoon. Palaamisesta tavanomaiseen maksuaikatauluun noudatetaan soveltuvin osin, mitä edellä tässä kohdassa vakuuden palauttamisesta on sanottu.


7. LAITOKSEN TOIMINTA JA KESKEYTYKSET

7.1 Laitoksen toiminta

Laitos toimittaa talousveden laatua valvovien viranomaisten asettamien laatuvaatimusten mukaista talousvettä, valvoo veden laatua verkostossa valvontatutkimusohjelmassa hyväksytyllä tavalla ja/tai vastaanottaa liittyjän asumajätevettä ja laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettu­ja vesiä ja/tai hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä sopimuksenja näiden yleisten toimitusehtojen mukaisesti.

Laitos toimii siten, että vedentoimituksen ja viemäriveden vastaanoton katkokset ja vedentoimituksen paineen tai laadunvaihtelut eivät poikkea alalla yleisesti hyväksytystä käytännöstä ja terveydensuojelulainsäädännön ja muun lainsäädännön määräyksistä.

Laitos on velvollinen kunnossapitämään ja varustamaan laitoksen lait­teistot siten, että vedentoimituksen ja viemärivedenvastaanoton katkoksia tapahtuu mahdollisimman harvoin. Laitos ryhtyy toimenpiteisiin siten, että vedentoimituksen ja viemärivesien vastaanoton keskeytyessä katkos muodostuu kustannukset huomioon ottaen mahdollisimman lyhyeksi ja vähän haittaa tuottavaksi.

Laitos järjestää yli 24 tuntia kestävien vedentoimituskatkosten aikana mahdollisuuden veden ottamiseen tilapäisistä vesipisteistä.

Laitos voi antaa tarvittaessa toimintaohjeita vedentoimituksen tai viemärivedenvastaanoton katkoksiin varautumisesta, varoajoista ja menettelytavoista katkosten aikana ja välittömästi niiden jälkeen. Laitos ei vastaa ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä asiakkaalle, asiakkaan kvv-laitteistolle tai kolmannelle osapuolelle aiheutuvista

vahingoista.

7.2 Virhe

Vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä on virhe, kun veden laatu tai toimitustapa tai laitoksen palvelu ei vastaa sitä, mitä sopimuksen tai säädösten perusteella voidaan edellyttää. Vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä on virhe myös silloin, kun se on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt.

Virheenä pidetään myös liitostyön tai veden toimittamisen ja/tai viemäriveden vastaanoton aloittamisen viivästymistä sovitusta ajankohdasta, jos viivästyminen johtuu laitoksesta ja jos viivästystä ei ole pidettävä syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä.

Virheenä ei kuitenkaan pidetä keskeytystä, joka aiheutuu laitoksen laitteiston tavanomaisesta korjaus- tai huoltotyöstä, joka kestää yhtäjaksoisesti alle 12 tuntia ja josta on ilmoitettu asiakkaalle etukäteen. Virheenä ei myöskään pidetä keskeytystä, jota voidaan pitää keskeytyksen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä, eikä palvelun häiriötä tai keskeytystä, joka johtuu ylivoimaisesta esteestä.

Virheeksi ei yleensä myöskään katsota sitä, että laitos keskeyttää tai rajoittaa vedentoimitusta tai viemäriveden vastaanottoa tilapäisesti asiakkaan tai kolmannen aiheuttaman syyn tai muun laitoksesta riippumattoman syyn takia. Tällainen syy voi olla esimerkiksi asiakkaan tai kolmannen toimenpiteistä johtuva vedentoimitukseen tai viemäriveden vastaanottoon tarvittavan laitteen tai putken rikkoutuminen, sähkön toimituskatkos, vedenhankinnan häiriö tai sammutusveden toimittaminen tai muu vastaava syy. Laitoksen tulee ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin vedentoimituksen ja viemäriveden vastaanoton jatkamiseksi.

7.3 Hinnanalennus

Silloin, kun vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä on virhe, asiakkaalla on oikeus virhettä vastaavaan hinnanalennukseen. Vaatimus hinnanalennuksesta on esitettävä laitokselle kohtuullisessa ajassa siitä, kun asiakas havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita.

Seuraavaa sovelletaan vain kuluttajaan ja asutuksen vesihuollossa:

Jos virhe perustuu vesihuollon yli 12 tunnin yhtäjaksoiseen keskeytykseen, hinnanalennuksen määrä on vähintään kaksi prosenttia kuluttajanvuotuisesta perus- ja käyttömaksusta. Vesihuoltolaitos vähentää hinnanalennuksen laskusta todettuaan vesihuollon yhtäjaksoisen keskeytyksen. Tässä sanottua sovelletaan kuluttajan lisäksi asiakkaaseen, joka on asunto-osakeyhtiö tai muu asumisyhteisö, kun keskeytys koskee sellaista kiinteistöä, jota käytetään pääasiassa asumiseen.

Vuotuisen käyttömaksun laskennassa käytetään samaa mittarinlukemaa, joka oli asiakkaalle viimeksi lähetetyn tasauslaskun perusteena. Vuotuisen perusmaksun laskennassa käytetään asiakkaalta samalla ajanjaksolla veloitettuja vesihuollon perusmaksuja.

7.4 Ylivoimainen este

Ylivoimaisella esteellä tarkoitetaan sellaista laitoksen palvelun häiriötä tai keskeytymistä, joka aiheutuu laitoksen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta esteestä, jota sen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon toiminnassaan ja jonka seurauksia se ei kaikkea huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää tai voittaa.

Laitoksella on oikeus välittömästi keskeyttää vedentoimitus ja/tai viemärivedenvastaanotto tai rajoittaa niitä ylivoimaisen esteen vuoksi tai jos se on välttämätöntä ihmishenkeä, terveyttä tai omaisuutta uhkaavan vaaran vuoksi.

Ylivoimaisen esteen sattuessa laitos vapautuu vedentoimituksesta ja viemärivedenvastaanotosta siinä määrin ja niin pitkäksi ajaksi, kuin laitoksen normaali toiminta on ylivoimaisen esteen vuoksi mahdotonta.

Laitoksen tulee ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin vedentoimituksen ja viemäriveden vastaanoton jatkamiseksi.

7.5 Keskeytyksistä ja rajoituksista tiedottaminen

Ennalta arvaamattomista ja äkillisesti syntyneistä vedentoimituksen tai viemärivedenvastaanoton keskeytyksistä tai rajoituksista laitos tiedottaa olosuhteet huomioon ottaen viipymättä asiakkaalle.

Huolto-, korjaus- ym. töiden takia tapahtuvista, etukäteen tiedossa olevista keskeytyksistä tai rajoituksista laitos tiedottaa hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista: rajoitettuja alueita koskevista keskeytyksistä ja rajoituksista liittyjäkohtaisesti ja laaja-alaisista keskeytyksistä ja rajoituksista laitoksen verkkosivulla ja lehdistön tai radion välityksellä.

7.6 Laitoksen korvausvelvollisuus

Laitos korvaa vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä olevasta virheestä henkilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahingon.

Edellä tarkoitettua sovelletaan lisäksi asiakkaaseen, joka on asunto-osakeyhtiö tai muu vastaava asumisyhteisö, kun vahinko on aiheutunut sellaiselle omaisuudelle, jota käytetään pääasiassa asumiseen.

Laitos korvaa vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä olevasta virheestä vain kuluttajalle aiheutuvan taloudellisen vahingon ja välillisen vahingon. Välillisen vahingon laitos on velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko aiheutuu huolimattomuudesta laitoksen puolella. Välilliset vahingot on lueteltu vesihuoltolain 28 §:n 3 momentissa.

Laitos ei vastaa niistä haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka aiheutuvat asiakkaalle sellaisista toimituksen keskeytyksistä ja rajoituksista, jotka eivät johdu vesihuollon virheestä.

Laitos ei vastaa niistä veden laadun ja paineen vaihteluista tai viemäriveden vastaanoton keskeytyksistä tai rajoituksista aiheutuvista haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka eivät johdu vesihuollon tai huleveden viemäröinnin virheestä.

Laitos ei myöskään vastaa vahingoista, haitoista tai edunmenetyksistä, jotka johtuvat siitä, että kiinteistön vesihuolto tai huleveden viemäröinti on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä tai jotka johtuvat asiakkaan tai kolmannen henkilön laitteista, toimenpiteistä tai laiminlyönneistä.

7.7 Vahingon torjuminen ja rajoittaminen

Sopijapuolen tulee vahingon estämiseksi, sen sattuessa tai sen uhatessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää. Jos asiakas omalla toiminnallaan aiheuttaa vahingon, ei laitoksella ole velvollisuutta korvata sitä. Vahinko, joka on aiheutunut sopijapuolelle näiden ehtojen mukaan korvattavan vahingon rajoittamisesta, on korvattava.

7.8 Yleiseen viemäriin johdettavan veden määrän ja laadun rajoitukset

Asiakas ei saa johtaa laitoksen viemäriin sellaisia vesiä tai sellaisia haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä vesiä, joiden osalta on erikseen valtioneuvoston päätöksissä tai viranomaismääräyksissä säädetty tai määrätty tai, jotka ovat vahingollisia viemäreiden, pumppaamoiden ja puhdistamoiden toiminnalle tai jätevesilietteen käsittelylle ja hyötykäytölle tai vastaanottovesistölle.

Viemärivettä ei saa jäähdyttää niin kylmäksi, että se aiheuttaa viemäriverkostossa jäätymisen vaaraa tai haittaa puhdistamon toimintaa.

Laitoksen viemäriin ei saa johtaa bensiiniä, liuottimia tai palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia aineita tai muita vaarallisia jätteitä.

Laitoksen viemäriin ei saa johtaa haittaa tai vahingon vaaraa tuottavasti:

  • esineitä, tekstiilejä, metalleja, hiekkaa, multaa, lasia, kumia, muovia, rasvaa, öljyä tai muita sellaisia yhdyskunta- tai teollisuusjätteitä, jotka saattavat aiheuttaa viemärin tukkeutumista tai vaikeuttaa viemärivesien käsittelyä tai ainetta, joka reagoidessaan viemäriveden kanssa voi aiheuttaa tukkeutumista, myrkkyjä, syöpymistä tai viemäriveden merkittävää lämmön nousua,

  • myrkkyjä tai myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita, happoja tai viemärilaitoksen rakenteita syövyttäviä aineita,

  • viemärivettä, jonka pH‑luku (happamuusarvo) yleisen viemärin liitoskohdassa on pienempi kuin 6,0 tai suurempi kuin 11,

  • suurta hetkellistä vesimäärää tai suurta määrää vettä, jonka lämpö­tila ylittää +40 oC,

  • viemärilaitoksen tai purkuvesistön kannalta muita vahin­gollisia tai myrkyllisiä aineita tai aineita, jotka häiritsevät viemäriverkoston tai jätevedenpuhdista­mon toimintaa tai vaarantavat työntekijöiden terveyden.

Huleveden ja/tai perustusten kuivatusveden johtaminen jätevesiviemäriin samoin kuin jäteveden johtaminen hulevesiviemäriin on kielletty, ellei johtamisesta ole sovittu erillisellä sopimuksella.

7.9 Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus

Asiakas on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja valtioneuvoston asetuksissatai päätöksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja edellä 7.8 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle.

Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita, on asiakkaan viipymättä ilmoitettava asiasta laitokselle.

Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemäriveden tai jätevesilietteenlaatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.